Ensilumi, agilitya ja sieniä!

27.10. Menin koirien kanssa Takkulaan treenaamaan täsmätreenejä. Jaken kanssa keskityttiin siihen pujotteluun. Kyllä se on edistynyt, ei voi muuta sanoa! Jätin lelun pujottelun päähän jo valmiiksi. Kepeille mentiin toisesta suunnasta hyppysarjan kautta ja toisesta suunnasta A:lta avokulmaan. Lisäksi tietysti ensin otin pelkkiä keppejä. Tuli enemmän onnistumisia, kuin epäonnistumisia! Ja pystyin itse olemaan todella kaukana ja vain lähettämään Jaken kepeille - vau! Käpy meinasi käydä siinä, kun muutaman kerran Jaken lähdettyä kepeiltä kesken pois kutsuin sen tietysti myös lelulta pois. Onnistuttaessa kiljahdin riemusta. No tämähän johti sitten siihen, että Jake jäi viimeiseen keppiväliin kuuntelemaan mitä nyt tarvii tehdä... Korjasin heti tätä tilannetta. Mutta vähän vaikea siis on itsekseen treenata keppejä tuon palkkausjutun vuoksi...

Pron kanssa keskityttiin itsenäisiin kontakteihin. Se on puomilla jäänyt nyt liian ylös viime aikoina. Tällä kertaa ei olllut puomia käytössä, mutta A:lla treenattiin kontaktin loppuun asti menemistä, vaikka minä jäin ihan taakse. Olipas se ihmeellistä Pron mielestä :) Äkkiä se kuitenkin oppi menemään oikeaan kohtaan, vaikka olinkin siellä takana. Ei tosin ihan varma mielestäni ole vielä, joten lisää treeniä tähän tarvitaan. Tein myös takaaleikkaus- ja persjättö harjoituksia A:lla. Otettiin vauhtia sekä putkesta, että kepeiltä.

Vanhukset pääsivät leikkimään. Niille se on ihan treenin veroinen juttu nykyään, vaikka yhtään estettä eivät suoritakaan. Eli ovat vaan niin onnellisia tuosta tunnelmasta ja lelusta! Onhan se, jos agilitysta jäljelle on jäänyt se paras asia - palkkaus :D.

Lämmittely- ja lämmittelylenkeillä koirat edelleen etsivät ja löysivät sieniä... Niillä oli oikein fiesta :)

26.10. Ensilumi satoi maahan. Koirat olivat onnessaan, kun aamulla takapiha oli kauniin valkoisen lumipeitteen alla.

23.10. Tiistain treenejä en enää malttanut jättää väliin, vaan Jaken kanssa suunnattiin taas Mouhijärvelle Markon oppiin. Vähän oli räpellystä taas... ja Jake kävi kuumana. Nyt käskin sen maahan joka kerta, kun alkoi haukkumaan. Saatiin ihan hyviä pätkiä kuitenkin aikaiseksi ja kontaktit olivat jälleen kerran loistavat. Kepit eivät olleet edellenkään loistavat... Tosin yllätyin, että pystyin erkanemaan niillä aikas hyvin! Vau - selkeää edistymistä!

22.10. Maanantain viikkotreeni jätettiin väliin, että saatiin lepopäivä pojille. Tosin ne pääsivät  mökille juoksemaan, juoksemaan ja juoksemaan... :) Mutta toisaalta se on semmoista rentoa puuhaa. Ihan sippejä kuitenkin kotiin päästyä...

Britti-agilitya

21.10. Toinen päivä koitti ja oikein innokkaasti odotettiinkin sitä! Keppien ja keinun itsenäinen suorittaminen oli koiralle oppina ja valsseihin keskityttiin ohjaajien toimesta. Nyt voipi todeta, että jos jotain olen ikinä oppinut, niin valssit - jes! Saatiin kivojakin pätkiä aikaiseksi. Loppua kohden Jake vaan alkoi olla niin väsähtänyt poika jo, että ihan sen takia alkoi pää vähän vuotamaan viimeisellä kerralla...

Koulutus oli vallan erinomainen kokonaisuudessaan! Tulen menemään kyseisen herran koulutuksiin aina, kuin vain mahdollista!

Toisen päivän treeni-rata

20.10. Hee, meille tuli Lee Gibson Englannista asti kouluttamaan. Kaverista ei ihan kauheasti ollut etukäteis kokemuksia muuta, kuin mitä netistä voi lukea ja tietty Kuopion Agirodussa nähtiin se tuomaroimassa radalla puku päällä. No mutta täytyy sanoa, että kouluttajana mitä mainoin!!! Ehdottomasti yksi parhaista koulutuksista, mihin olen osallistunut. Agilitya hän tekee aika perusmeiningillä, eli kauheasti semmoisia tekniikka-juttuja ei ollut. Mutta toisaalta, ne perusasiat mitä treenattiin, tarvii hanskata, käytti siihen päälle tekniikoita, eli ei! Ja melkein unohtuu noita perusjuttuja treeata! Tekemistä oli ihan niissäkin... Ekana päivänä tuli todettua, että noita keppejä nyt pitää itsenäiseksi hioa. Jakella olen keskittynyt vielä niihin keppien aloituksiin, jotka yllättäen nyt toimivatkin jo oikein hyvin! Eli täytyy edetä treenaamisessa seuraavaan vaiheeseen - jes! Myös ihan koiraan kontaktin otto radalla edetessä oli ihan jees juttu monessa kohdassa treenata. Tässä täytyy nyt taas Markoa kiittää, että sai sen "jäykän katseen" iskostumaan meikäläiseen tuossa muutama viikko sitten :) Oli apua ja ne kohdat menikin meillä ihan hyvin! En palkannut Jakea kertaakaan itse koko viikonlopun aikana radalla. Eli palkka tuli aina apuohjaajalta. Lisäksi pojulle tehtiin selväksi, että minulla ei ole lelua ollenkaan mukana radalla. En myöskään antanut sen riekkua palkan kanssa niin kauan ja kuunnellessa laitoin sen maahan. Se tuntui auttavan siihen kierroslukumittarin vihreällä pysymiseen. Oikein loistava treeni oli!

Linkki treenirataan Leen blogissa.

Illalla mentiin syömään ja vähän baariin brittimiestä hauskuuttamaan. Ja tuli todettua, että koulutustaitojen lisäksi, oikein hauska kaveri muutenkin!

19.10. Isäntä kävi testaamassa uuden maton Jaken ja Pron kanssa. Jake oli kuulemma ollut ihan mahdoton höyrypää ja saanut vähän kurinpalautusta. Mutta mikä parasta, matto oli toiminut loistavasti koirien osalta, muuten vähän uutuuden liukas oman jalan alle. Jollystakin on nyt tullu sienikoira, ottanut Lakista mallia :)

17.10. Meidän seuran talvitreenipaikkaan saatiin asennettua uusi hienon hieno matto!!! Kyllä kelpaa treenata talvella!

16.10. Otettiin loppuvuodeksi viikkotreenipaikka myös ProCanikselta. Jaken kanssa mentiin. Siitä huomasi nyt niin selvästi, että poju alkoi nostamaan kierroksia jo lämmittelylenkin aikana, kun käännyttiin takaisin hallia kohti... Ja kun kentälle päästiin, niin jopa olikin nupit kaakossa ja kierrosmittari tapissa... Siitähän ei silloin tule yhtään mitään, koska Jake ei vain keskity. Aika vaikea ohjata. Siis mahdoton. Asiaa vähän auttoi se, että lelu ei ollut minulla ollenkaan. Keskittyi selvästi paremmin. Toisella kiekalla oli jo eri meininki ja malttoi vähän keskittyäkin. Saatiin jokunen ihan hyvä pätkä. Pelkäsin pujottelua ja sitten se näkyi ohjauksessani ja sen kautta suorituksessa... Mutta onneksi oli edellisviikon terapiatreenit Pron kanssa alla, niin nyt ei tuntunut miltään, vaikka tapamme mukaan hinkattiin sitä n. 5 esteen pätkiä.

15.10. Viikkotreeneissä. Minna ei ehtinyt tulla koutsaamaan, joten koutsattiin Sarin kanssa toinen toisiamme. Oli tosi kivaa! Tehtiin samantapainen rata, kuin edellisviikon ProCanis-treeneissä. Siinä kun oli niin monta hyvää tekniikka-kohtaa. Menin Pron kanssa ensin, kun se kerta meni sen niin hyvin edelliskerralla. Ja pöh :) Nyt ei mennyt ollenkaan niin hyvin enää! Poju ei kestänytkään enää kepeillä oloa, vaan lähti kesken perääni, enkä pystynyt pakkovalssiakaan tekemään hyppyä layeroiden, kun tuli kesken pois, höh! Alun niisto oli edelleen vaikea, sillä Pro ei käänny niin elastisesta ja sen vuoksi sen pitäisi kääntyä jo ennen hyppyä, eikä hypyn päällä. Treenattiin erityisesti tätä ja laitoin apuriman tielle, että Pron oli pakko kiertää se ennen hyppyä. Se auttoi! Tuota täytyy jatkaa, niin eiköhän se siitä. Treenattiin myös ennakoivaa valssia, sillä siinä on sama juttu - tai siis valsseissa ylipäänsä. Ennakointi piti tehdä todella, todella aikaisin, että Pro kääntyi nätisti hypyllä.

Jaketti-paketti sitten. Niisto meni aivan loistavasti, se kun vääntyy vaikka siivekkeen ympäri koko koira :) Kepit oli taas vähän hankalat, mutta ei suinkaan mahdottomat!!! Jes! Sisäänmenoa tankattiin, mutta kertaakaan ei tullut kesken pois. Ennakoiva valssi on Jakelle vaikea, sillä se taas reagoi ennakointiin niin voimakkaasti ja ehtii kääntyä jo hypyltä pois kokonaan. Vahvistettiin sitä, että hyppy hypätään, vaikka ennakointi tehdäänkin. Alkoi sujumaan jo ihan kohtalaisen hyvin. Prohon verrattuna Jakelle se ennakointi pitää tehdä todella myöhään. Kivat treenit!

Lampaita, sieniä ja agilitya

13.10. Käytiin paimentamassa Kausalassa Hilun opeissa. Aloitettiin paimennuskausi keväällä siellä ja nyt ajattelin, että lopetetaan se myös täällä. Kunnes opin, että siellä voi käydä talvellakin paimentamassa!!! Kun on maneesi kerta. Pro meni ihan hienosti, muutaman kerran ehkä vähän räjäytti pakan, mutta sitten alkoi ihan hienosti toimia. Jakesta olin huolissani etukäteen, kun se viime kerralla alkoi jahtaamaan häntä pystyssä niitä lampaita. Onneksi oltiin just passelin kokoisessa pyöröaitauksessa, jossa pääsi puuttumaan tähän tilanteeseen. Treenattiin myös ihan lauman ympärijuoksua, mikä oli erinomainen asia. Jake pääsi siinä myös vähän purkamaan sitä kauheata energiamääräänsä.

Sitten mentiinkin maneesiin ja vaihdettiin lampaat ankkoihin! Voi kauheeta... Ei olla ikinä ennen ankoilla oltu ja mua pelotti. Ne on niin pieniä ja hauraita. Me ei oikeestaa kukaan ymmärretty niiden päälle mitään, siis minä, Pro eikä Jake... Käveltiin niiden perässä ja silleen, mutta koiratkaan eivät ymmärtäneet edes "oikea"- "vasen" käskyjä - eli että mitä tässä oikein pitäisi lähteä kiertämään. No, ehkä seuraavalla kerralla sitten. Jaken kanssa käytiin vielä kerran lammasaitauksessa ja NYT meni HYVIN!!! Jesh! Ensin se näykki niitä lampaita -hyi, asia mitä inhoan yli kaiken. Sattuikin niin sopivasti, että se lensikin reppana aitaa päin näykätessään lammasta - välitön palaute, hyvä! Toisen kerran vielä meinasi näykätä, mutta minä oli valppaana antamassa palautetta - totteli heti. Saatiin erinomainen flänkki + pieni kuljetus. Tulipa hyvä mieli!!!

Koirat ovat käyneet nyt syksyn aikana ahkerasti sienestämässä isännän kanssa. Jollykin on alkanut kiinnostumaan niistä sienistä...

9.10. Normi viikkotreenit jäi tällä kertaa väliin, mutta Pron kanssa suunnistettiin sitten ProCanikselle Markon oppiin. Voi mitkä terapia-treenit meikäläiselle! Pron kanssa on niin kiva mennä, kun siihen voi luottaa! Enkä muuten muista milloin olisin päässyt 28 esteen rataharjoituksen loppuun asti. Siis Jaken kanssa en ikinä, sen kanssa hinkataan yleensä n. 5-6 estettä... Tuli niin hyvä fiilis kerta kaikkiaan - osaanhan mä, jos se yhteistyö vaan koiran kanssa pelittää. Radalla oli kohtia, joissa pääsi käyttämään vissiin kaikki tekniikoita mitä on! Paitsi takaaleikkausta. Viilattiin sieltä täältä, mutta pääsääntöisesti hyvin meni. NYT olisi sitä positiivista palautetta annettavana vaikka kuinka paljon! Harmi kun ei tällä kertaa kysytty :). Loppua kohden Pro alkoi tiputtelemaan rimoja aika tavalla.

5.-7.10. MM-kisat Tsekeissä. Tihrustettiin netistä aina kun vain kyettiin. Lauantaina piti käydä talkoilemassa epiksissä, mutta onneksi maksit ehti just sitä ennen katsomaan ja illalla lisää. Sunnuntaina pidettiin oikea kisastudia, kun Minna, Maija, SR, Hanna ja Jasmo tulivat kannustamaan suomalaisia. Oli tosi hauskaa! Koiria oli peräti 10 tässä kämpässä :D

3.10. Päivä, jolloin Lakista koulutettiin sienikoira (vahingossa). Eli, se söi yhden kuivatun sienen lattialta... :D Nyt se johdattaa suppilovahveropaikoille. Jes, ei ollut kovin vaikeata!

1.10. Normi viikkotreenit, menin edelleen sekä Jaken, että Pron kanssa. Isäntä parantelee edelleen selkäänsä. Oli oikein kiva harjoitus, sellainen radanpätkä, jossa oli kaikkea. Menin eka Jaken kanssa ja taas mulla meni oma meininki ihan sfääreihin. Kauheata hosumista. No, nyt Jakekin oli sillä viiraus-päällä heti lähdöstä alkaen ja keskittyi välillä haukkumaan vain, vaikka näyttö oli esteelle ihan selvästi päällä (sen hosumisen lomassa josku osui näyttökin päälle...). Luulen, jotta sain sen tuohon tilaan, kun koitin nyt ennen harjoitusta niitä vireen hallinta harjoituksia siinä parkkipaikan puolella. Teen edelleen jotain väärin siinä, sillä vire ei laske, vaan jää sinne jonnekin hyvin korkalle... Rämmittiin rataa eteenpäin ja kepeillä sitten koitettiin "sulkeutumista". Eli Jake kiihtyneessä tilassaan pomppasi pois kesken pujottelun, kun ei malttanut loppuun asti (aloitti kyllä hienosti, jes!), niin painuin välittömästi kyykkyyn ilman mitään kontaktia koiraan ja laskin 10. Sitten vaan nousin muiniksina ylös ja otettiin uudestaan. Uskomatonta, mutta totta - sillä on vaikutusta! Toistettiin vielä kerran tämä ja Jakella todellakin se vire laski normitasolle ja tuli hieno pujottelu. Jes!

Pro meni paljon nätimmin. Niinhän se aina, kun pää pysyy kasassa sillä. Lisäksi minä luotan siihen radalla. Jakeen en - ja se näkyy! Kontakteilla treenattiin sitä, että vain käskyllä pois. Nyt se on ehdollistunut liikkeeseen ja nimenomaan ohjausliikkeeseen. "Hämyliikkeillä" se pysyy ihan hienosti paikallaan, mutta kun menen kuin ohjaisin ihan normaalisti, niin eipä pysykään. Sama pätee Jakeen. Höh ja niiden hämyliikkeiden piti olla just tommosia ohjausmaisia :D eipä näköjään olleet, kun ne noin helposti erottaa.
 
29.9. Pakko laittaa maininta meidän seuran 10 v. bileistä, vaikkei koiria ollutkaan mukana. Oli ihan älyttömän hauskaa! Aivan mahtavaa, kun seura on täynnä hyviä tyyppejä, joiden kanssa juttu luistaa ilman noita nelijalkaisiakin. Mä niin viihdyn! Ja toistetaan mitä tuli aamuyöstä baarissa mongerrettua, kun vuoron perään tarjottiin shotteja ja pidettiin puheita (ihan loistoidea! :), "Takut on ihan v*tun paras seura!" ja nyt voi lisätä vielä perään, että "aamen".

28.9. Jake ja Pro olivat hierottavina Jepun osaavissa käsissä. Jake oli tapansa mukaan aika kireänä, tosin kuulemma lihakset avautuivat nopeammin, kuin aikaisempina kertoina. Epäilen, jotta tuo Back on Track-loimi on auttanut asiaa. Saatiin se Prolta, kun se vaihtoi kokoa pienempään. Loimi oli selässä edellisten treenien jälkeen. Prolla oli ekaa kertaa vähän jumia, toisen etutassun ojentaja oli jäykkä. Muuten harvinaisen erinomaisessa kunnossa oleva agility-koira.