Pallitonta Joulua!

25.12. Noh, eipä tässä ihmeitä. Jakelta poistettiin tikit joulua edeltävänä perjantaina. Kaikki on mennyt hyvin leikkauksen suhteen. Tötterökään ei aiheuttanut ongelmia. Jake on myös yllättävän hyvin sopeutunut hihnalenkkeilyyn. Mutta olisipa kamalaa, jos tämä olisi pysyvä olotila!!! Huh, onneksi ensi viikolla voidaan aloitella jo normielämää ja kuntouttaa treenikuntoon taas pikkupoika. Laki on ollut Jakelle hihnalenkki-kaverina, sillä se reppana taas reväytti jalkansa. Kipulääkkeitä joutuu nyt popsimaan ja kun pitäisi malttaa olla rauhallisesti... Aina se kuitenkin jossain kohtaa onnistuu jotain jalallaan riehumaan ja ulvahdushan siitä aina seuraa. Sängylle ei saisi hyppiä, mutta aina se poloinen ei sitä muista... Pro pääsi tänään pukille, hihhih. Siellä se on paraikaa, kun tätä kirjoitan. Jänskä nähdä miten se siihen vaikuttaa, vai vaikuttaako mitenkään. Voitaneen todeta, että tasan ei käy onnen lahjat...

11.12. Ja niin lähti Jakelta pallit. Leikkaus meni hyvin. Pyysin ell poistamaan ylimääräisen höyryn päästä samalla. Hän sanoi tehneensä niin :D. Jotta kunhan tästä taas treenilöimään päästään, niin voidaan asia todeta. Tämän päivän Jake parka oli ihan kuutamolla, eikä oikein osannut liikkuakaan mihinkään.

9.12. Kisattiin Tamskin kisoissa SDP:llä. Se oli kamalaa. Tunnustettakoon, että olin edellisenä iltana baarissa pilkkuun asti. Se oli ihan silkka vahinko, sillä syömään vaan piti lähteä illalla. Lipsahti. Parin tunnin yöunilla sitten kisoissa, tosin yllättävän hyvin siihen nähden jaksoin. Radat olivat kuitenkin kamalat. Ekalla radalla kuvittelin katsovani Jakea, mutta kaiketi sivusilmällä sitä vilkuilin ja muuten jätin ihan selän taakse. Lopputuloksena esteen ohitus ja hylkäys. Toinen rata lähti ihan kohtuu hyvin, mutta sitten huomasin taas olevani väärässä paikassa ohjaamassa... Keinu tultiin lentämällä. Otin uudestaan ja poistuin radalta. Lopputuloksena kuitenkin todettakoon, että en selvästi keskity siihen ohjaamiseen oikeasti. Vaan kauheaan kiirehtimiseen. Tätä kai meikäläiselle on monella suulla koitettu jankuttaa vuosien varrella, mutta jääräpää, mikä jääräpää :).

7.12. Otettiin varaslähtö valmennusryhmässä ja käytiin Sannan ja Ketkun kanssa yksärillä ProCaniksella. Tosi kiva rata oli ja saatiin Jaken kanssi ihan hyviä onnistumisiakin! Toki sillä taas nousi vähän höyry huppuun ja rauhoitella piti tilannetta. Mutta yllättävän hyvin se toimi, vaikka kovasti välillä radan tiimellyksessä haukkuikin. Markolta tuli taas taikasana, joka uppoaa meikäläiseen: "kevytkenkäistä menoa pitää olla".

Öööh... treenattu ollaan ja kisattukkin!

1.-2.12. Piiiitkästä aikaa kisaamassa! Seinäjoella startattiin. Siellähän me Jaken kanssa aloitettiin kisaura vuosi takaperin. Nyt vähän meni överiksi pää nupissa. Kuitenkaan ei niin paljon, kuin vaikka kesän kisoissa. Kepeillä se lähinnä näkyi. Mutta vaikka ekalla radalla tuli semmoinen "tökö", jossa Jake ei yllättäen irronnutkaan esteelle (vaikka se oli suoraan edessä...), niin se ei alkanut rähjäämään minulle, vaan meni sitten kuitenkin. Toista rataa odotellessa huomasin kyllä Jaken keräävän niitä kierroksia huomattavasti enemmän.  Täytyy vielä miettiä nuo odotus-rutiinit tarkemmin. Nyt siis laitoin sen maahan, välillä kutsuin ja laitoin taas maahan. No, Jakehan alkoi kuumenemaan jo tästä. Välillä Jake odotti sillain oppimallaan tavalla minua vasten nojaten. Tämäkin nostatti kierroksia... Seuraavissa kisoissa kokeilen vaan pitää sitä maassa. Kuitenkin ihan kohtuu ratoja, vaikka kepit oli jälleen se kompastuskivi ja lievää kuumentumista ilmassa olikin.

Tosi kiva Seinäjoen reissu kyllä oli! Oltiin yötä Hotelli Lakeudessa ja sieltähän sai koiratkin herkkutikkuja ja dentastixejä hotellin puolesta!!! Vau!!! Ja hintakin oli vain se 10 eur ylimääräistä yhteensä. Tuo olisi mennyt jo siihen herkkukassiin, mikä saatiin matkaan.

B-rata

C-rata

25.11. SuurTakku-kisoihin osallistuttiin kilpaileviin.  Ei me voitettu :) Mutta parasta oli, että Jakella pysyi pää kasassa!!! Vaikka varsin toin sen odottamaan sinne aikaisin omaa vuoroaan hulinaan ja muiden koirien ja ihmisten keskelle. Mahtia!

Marraskuu...

Jaah, tulipa päivitystauko ... Ja tällä muistilla on vaikia hahmottaa enää mitä viime kuussa tuli tehtyä! No, agi-treeneissä on siis toki käyty, sekä oman seuran viikkotreeneissä ja ProCaniksen treeneissä Markon opissa. Sitä pääkoppaa nyt on koitettu rauhoittaa treeneissä. Eli olen kyllä tiukempi siellä ja palkkaaminen on tällä hetkellä semmoista, että en itse aktiivisesti leiki Jaken kanssa, enkä itse pidä lelua mukana radalla ollenkaan. Lelun se toki saa sitten avustajalta ja riehuttaa itse itseään sen avulla. Aika pian kuitenkin laitan sen maahan ja pyydän lelun pois. Maassa pitää pysyä, kunnes olen valmis jatkamaan treeniä. Aika hyvin tuo on oppinut tätä uutta systeemiä jo - JA rauhoittunut! Jes - se toimii!!! Sen myötä myös kepit on parantuneet. Kyllähän se nyt hyvänen aika osaa... mutta kun ei vaan ole ehtinyt tehdä niitä oikein. Myös rimojen roiskiminen ja se omituinen esteen edessä minulle haukkuminen "mikä este, mikä este" - vaikka este on suoraan nokan edessä ja näyttö aivan täysin sitä kohti, on hävinnyt. Jees. Toki vieläkin meinaa välillä mennä överiksi, varsinkin toisella treenikerralla. Kepit on siis onnistuneet jo vaikeistakin kulmista!

Sieniä on koirat edelleen löytäneet ja syöneet, vaikka välillä kävi lumikin maassa. Se on edelleen lenkkien sivubisnes. Itse ei enää kerätä niitä kuitenkaan. Niin ja hieronnassakin Jake ja Pro kävivät. Ihan ok kunnossa olivat.

Kepit - jee!

30.10. Jaketin kanssa ProCaniksella. Olipa semmoinen rata, että juoksua riitti. Elikkä suoraa putkea moneen kertaan... Ekalla kerralla otettiin vain alkua, joka oli yllättävän vaikea ajoituksen kannalta. Saatiin se hiottua ihan hyväksi. Ainoa vaan... että kun niiltä alkuhypyiltä mentiin sitten suoraan putkeen... niin meikämanne sitten jäi kuin eno veneestä! Kun siinä alussa ei päässy itse oikein edistämään. No, mutta sen kohdan jälkeen mentiin kepeille JA ONNISTUI taas!!! Aivan mahtava fiilis jo tämän ekan kiekan jälkeen.

Toka kiekka aloitettiin toisesta kohdasta ja se meni ihan kivasti. Vaikeus tuli taas suoralla putkella... Sen jälkeen vielä piti ohjata U-putken taaimmaiseen päähän. No, sieltä takaa sitten jotain löysän sylkkärintapaista koitin ja menihän se sentään sinne minne pitikin...

Nämä treenit tuntuivat aivan älyttömän hyvältä! Jaketti keskittyi menemiseen ja oli selkeästi estevetoinen. Olin niiiiiin onnellinen treenien jälkeen :)

29.10. Viikkotreenit Minnan opissa. Oli kiva semmoinen 3-luokan tasoinen radanpätkä. Menin ensin Jaken kanssa ja oikeastaan ihan hyvin saatiin tehtyä. Otettiin pätkissä siis. Vaikeuksia teetti jälleen ne ennakoinnit, jotka vaikuttavat Jakeen liian voimakkaasti - eikä meinaa sitten hypätä ollenkaan. Mutta mikä kaikkein parasta: KEPIT!!! Vaikea vienti kepeille ja vauhtia oli... ja ne meni oikein useamman kerran!!!! JES, jes, JEEEE!!! Myös Jaketin höyrypäisyyden hallinta alkaa tuottamaan tulosta. Eli kaikessa yksinkertaisuudessaan en enää leiki aktiivisesti sen kanssa lelulla ja aika pian otan sen pois ja jätän Jaken maahan odottamaan, kunnes jälleen on aika mennä. Ehkä jossain vaiheessa tätä voi taas löysentää, mutta ei vielä. Eli Jaketti on lietsonut itsensä siinä treenien välissä melkoiseen höyrypäisyyden tilaan...

Pro meni oikein hyvin harjoituksen. Erot Pron ja Jaken välillä on itse asiassa aika isot, ohjattavuudessa siis. Jake on niin taipuisa ja Pro taas vähän semmoinen tykinkuula, joka ei ehdi niin nopsasti muuttamaan lentorataansa. Sille pitää tehdä paljon voimakkaammat ohjausliikkeet, ennakoinnit ja paljon aikaisemmin myös. Vaikeuksia oli keinulla, jossa Pro jäi liian ylös. Sitä täytyy käydä nyt treenailemassa erikseen.

Kivat treenit, hyvä mieli jäi ja saatiin taas opastusta siinä ohjaajan jämäkkyydessä :)

Ensilumi, agilitya ja sieniä!

27.10. Menin koirien kanssa Takkulaan treenaamaan täsmätreenejä. Jaken kanssa keskityttiin siihen pujotteluun. Kyllä se on edistynyt, ei voi muuta sanoa! Jätin lelun pujottelun päähän jo valmiiksi. Kepeille mentiin toisesta suunnasta hyppysarjan kautta ja toisesta suunnasta A:lta avokulmaan. Lisäksi tietysti ensin otin pelkkiä keppejä. Tuli enemmän onnistumisia, kuin epäonnistumisia! Ja pystyin itse olemaan todella kaukana ja vain lähettämään Jaken kepeille - vau! Käpy meinasi käydä siinä, kun muutaman kerran Jaken lähdettyä kepeiltä kesken pois kutsuin sen tietysti myös lelulta pois. Onnistuttaessa kiljahdin riemusta. No tämähän johti sitten siihen, että Jake jäi viimeiseen keppiväliin kuuntelemaan mitä nyt tarvii tehdä... Korjasin heti tätä tilannetta. Mutta vähän vaikea siis on itsekseen treenata keppejä tuon palkkausjutun vuoksi...

Pron kanssa keskityttiin itsenäisiin kontakteihin. Se on puomilla jäänyt nyt liian ylös viime aikoina. Tällä kertaa ei olllut puomia käytössä, mutta A:lla treenattiin kontaktin loppuun asti menemistä, vaikka minä jäin ihan taakse. Olipas se ihmeellistä Pron mielestä :) Äkkiä se kuitenkin oppi menemään oikeaan kohtaan, vaikka olinkin siellä takana. Ei tosin ihan varma mielestäni ole vielä, joten lisää treeniä tähän tarvitaan. Tein myös takaaleikkaus- ja persjättö harjoituksia A:lla. Otettiin vauhtia sekä putkesta, että kepeiltä.

Vanhukset pääsivät leikkimään. Niille se on ihan treenin veroinen juttu nykyään, vaikka yhtään estettä eivät suoritakaan. Eli ovat vaan niin onnellisia tuosta tunnelmasta ja lelusta! Onhan se, jos agilitysta jäljelle on jäänyt se paras asia - palkkaus :D.

Lämmittely- ja lämmittelylenkeillä koirat edelleen etsivät ja löysivät sieniä... Niillä oli oikein fiesta :)

26.10. Ensilumi satoi maahan. Koirat olivat onnessaan, kun aamulla takapiha oli kauniin valkoisen lumipeitteen alla.

23.10. Tiistain treenejä en enää malttanut jättää väliin, vaan Jaken kanssa suunnattiin taas Mouhijärvelle Markon oppiin. Vähän oli räpellystä taas... ja Jake kävi kuumana. Nyt käskin sen maahan joka kerta, kun alkoi haukkumaan. Saatiin ihan hyviä pätkiä kuitenkin aikaiseksi ja kontaktit olivat jälleen kerran loistavat. Kepit eivät olleet edellenkään loistavat... Tosin yllätyin, että pystyin erkanemaan niillä aikas hyvin! Vau - selkeää edistymistä!

22.10. Maanantain viikkotreeni jätettiin väliin, että saatiin lepopäivä pojille. Tosin ne pääsivät  mökille juoksemaan, juoksemaan ja juoksemaan... :) Mutta toisaalta se on semmoista rentoa puuhaa. Ihan sippejä kuitenkin kotiin päästyä...

Britti-agilitya

21.10. Toinen päivä koitti ja oikein innokkaasti odotettiinkin sitä! Keppien ja keinun itsenäinen suorittaminen oli koiralle oppina ja valsseihin keskityttiin ohjaajien toimesta. Nyt voipi todeta, että jos jotain olen ikinä oppinut, niin valssit - jes! Saatiin kivojakin pätkiä aikaiseksi. Loppua kohden Jake vaan alkoi olla niin väsähtänyt poika jo, että ihan sen takia alkoi pää vähän vuotamaan viimeisellä kerralla...

Koulutus oli vallan erinomainen kokonaisuudessaan! Tulen menemään kyseisen herran koulutuksiin aina, kuin vain mahdollista!

Toisen päivän treeni-rata

20.10. Hee, meille tuli Lee Gibson Englannista asti kouluttamaan. Kaverista ei ihan kauheasti ollut etukäteis kokemuksia muuta, kuin mitä netistä voi lukea ja tietty Kuopion Agirodussa nähtiin se tuomaroimassa radalla puku päällä. No mutta täytyy sanoa, että kouluttajana mitä mainoin!!! Ehdottomasti yksi parhaista koulutuksista, mihin olen osallistunut. Agilitya hän tekee aika perusmeiningillä, eli kauheasti semmoisia tekniikka-juttuja ei ollut. Mutta toisaalta, ne perusasiat mitä treenattiin, tarvii hanskata, käytti siihen päälle tekniikoita, eli ei! Ja melkein unohtuu noita perusjuttuja treeata! Tekemistä oli ihan niissäkin... Ekana päivänä tuli todettua, että noita keppejä nyt pitää itsenäiseksi hioa. Jakella olen keskittynyt vielä niihin keppien aloituksiin, jotka yllättäen nyt toimivatkin jo oikein hyvin! Eli täytyy edetä treenaamisessa seuraavaan vaiheeseen - jes! Myös ihan koiraan kontaktin otto radalla edetessä oli ihan jees juttu monessa kohdassa treenata. Tässä täytyy nyt taas Markoa kiittää, että sai sen "jäykän katseen" iskostumaan meikäläiseen tuossa muutama viikko sitten :) Oli apua ja ne kohdat menikin meillä ihan hyvin! En palkannut Jakea kertaakaan itse koko viikonlopun aikana radalla. Eli palkka tuli aina apuohjaajalta. Lisäksi pojulle tehtiin selväksi, että minulla ei ole lelua ollenkaan mukana radalla. En myöskään antanut sen riekkua palkan kanssa niin kauan ja kuunnellessa laitoin sen maahan. Se tuntui auttavan siihen kierroslukumittarin vihreällä pysymiseen. Oikein loistava treeni oli!

Linkki treenirataan Leen blogissa.

Illalla mentiin syömään ja vähän baariin brittimiestä hauskuuttamaan. Ja tuli todettua, että koulutustaitojen lisäksi, oikein hauska kaveri muutenkin!

19.10. Isäntä kävi testaamassa uuden maton Jaken ja Pron kanssa. Jake oli kuulemma ollut ihan mahdoton höyrypää ja saanut vähän kurinpalautusta. Mutta mikä parasta, matto oli toiminut loistavasti koirien osalta, muuten vähän uutuuden liukas oman jalan alle. Jollystakin on nyt tullu sienikoira, ottanut Lakista mallia :)

17.10. Meidän seuran talvitreenipaikkaan saatiin asennettua uusi hienon hieno matto!!! Kyllä kelpaa treenata talvella!

16.10. Otettiin loppuvuodeksi viikkotreenipaikka myös ProCanikselta. Jaken kanssa mentiin. Siitä huomasi nyt niin selvästi, että poju alkoi nostamaan kierroksia jo lämmittelylenkin aikana, kun käännyttiin takaisin hallia kohti... Ja kun kentälle päästiin, niin jopa olikin nupit kaakossa ja kierrosmittari tapissa... Siitähän ei silloin tule yhtään mitään, koska Jake ei vain keskity. Aika vaikea ohjata. Siis mahdoton. Asiaa vähän auttoi se, että lelu ei ollut minulla ollenkaan. Keskittyi selvästi paremmin. Toisella kiekalla oli jo eri meininki ja malttoi vähän keskittyäkin. Saatiin jokunen ihan hyvä pätkä. Pelkäsin pujottelua ja sitten se näkyi ohjauksessani ja sen kautta suorituksessa... Mutta onneksi oli edellisviikon terapiatreenit Pron kanssa alla, niin nyt ei tuntunut miltään, vaikka tapamme mukaan hinkattiin sitä n. 5 esteen pätkiä.

15.10. Viikkotreeneissä. Minna ei ehtinyt tulla koutsaamaan, joten koutsattiin Sarin kanssa toinen toisiamme. Oli tosi kivaa! Tehtiin samantapainen rata, kuin edellisviikon ProCanis-treeneissä. Siinä kun oli niin monta hyvää tekniikka-kohtaa. Menin Pron kanssa ensin, kun se kerta meni sen niin hyvin edelliskerralla. Ja pöh :) Nyt ei mennyt ollenkaan niin hyvin enää! Poju ei kestänytkään enää kepeillä oloa, vaan lähti kesken perääni, enkä pystynyt pakkovalssiakaan tekemään hyppyä layeroiden, kun tuli kesken pois, höh! Alun niisto oli edelleen vaikea, sillä Pro ei käänny niin elastisesta ja sen vuoksi sen pitäisi kääntyä jo ennen hyppyä, eikä hypyn päällä. Treenattiin erityisesti tätä ja laitoin apuriman tielle, että Pron oli pakko kiertää se ennen hyppyä. Se auttoi! Tuota täytyy jatkaa, niin eiköhän se siitä. Treenattiin myös ennakoivaa valssia, sillä siinä on sama juttu - tai siis valsseissa ylipäänsä. Ennakointi piti tehdä todella, todella aikaisin, että Pro kääntyi nätisti hypyllä.

Jaketti-paketti sitten. Niisto meni aivan loistavasti, se kun vääntyy vaikka siivekkeen ympäri koko koira :) Kepit oli taas vähän hankalat, mutta ei suinkaan mahdottomat!!! Jes! Sisäänmenoa tankattiin, mutta kertaakaan ei tullut kesken pois. Ennakoiva valssi on Jakelle vaikea, sillä se taas reagoi ennakointiin niin voimakkaasti ja ehtii kääntyä jo hypyltä pois kokonaan. Vahvistettiin sitä, että hyppy hypätään, vaikka ennakointi tehdäänkin. Alkoi sujumaan jo ihan kohtalaisen hyvin. Prohon verrattuna Jakelle se ennakointi pitää tehdä todella myöhään. Kivat treenit!

Lampaita, sieniä ja agilitya

13.10. Käytiin paimentamassa Kausalassa Hilun opeissa. Aloitettiin paimennuskausi keväällä siellä ja nyt ajattelin, että lopetetaan se myös täällä. Kunnes opin, että siellä voi käydä talvellakin paimentamassa!!! Kun on maneesi kerta. Pro meni ihan hienosti, muutaman kerran ehkä vähän räjäytti pakan, mutta sitten alkoi ihan hienosti toimia. Jakesta olin huolissani etukäteen, kun se viime kerralla alkoi jahtaamaan häntä pystyssä niitä lampaita. Onneksi oltiin just passelin kokoisessa pyöröaitauksessa, jossa pääsi puuttumaan tähän tilanteeseen. Treenattiin myös ihan lauman ympärijuoksua, mikä oli erinomainen asia. Jake pääsi siinä myös vähän purkamaan sitä kauheata energiamääräänsä.

Sitten mentiinkin maneesiin ja vaihdettiin lampaat ankkoihin! Voi kauheeta... Ei olla ikinä ennen ankoilla oltu ja mua pelotti. Ne on niin pieniä ja hauraita. Me ei oikeestaa kukaan ymmärretty niiden päälle mitään, siis minä, Pro eikä Jake... Käveltiin niiden perässä ja silleen, mutta koiratkaan eivät ymmärtäneet edes "oikea"- "vasen" käskyjä - eli että mitä tässä oikein pitäisi lähteä kiertämään. No, ehkä seuraavalla kerralla sitten. Jaken kanssa käytiin vielä kerran lammasaitauksessa ja NYT meni HYVIN!!! Jesh! Ensin se näykki niitä lampaita -hyi, asia mitä inhoan yli kaiken. Sattuikin niin sopivasti, että se lensikin reppana aitaa päin näykätessään lammasta - välitön palaute, hyvä! Toisen kerran vielä meinasi näykätä, mutta minä oli valppaana antamassa palautetta - totteli heti. Saatiin erinomainen flänkki + pieni kuljetus. Tulipa hyvä mieli!!!

Koirat ovat käyneet nyt syksyn aikana ahkerasti sienestämässä isännän kanssa. Jollykin on alkanut kiinnostumaan niistä sienistä...

9.10. Normi viikkotreenit jäi tällä kertaa väliin, mutta Pron kanssa suunnistettiin sitten ProCanikselle Markon oppiin. Voi mitkä terapia-treenit meikäläiselle! Pron kanssa on niin kiva mennä, kun siihen voi luottaa! Enkä muuten muista milloin olisin päässyt 28 esteen rataharjoituksen loppuun asti. Siis Jaken kanssa en ikinä, sen kanssa hinkataan yleensä n. 5-6 estettä... Tuli niin hyvä fiilis kerta kaikkiaan - osaanhan mä, jos se yhteistyö vaan koiran kanssa pelittää. Radalla oli kohtia, joissa pääsi käyttämään vissiin kaikki tekniikoita mitä on! Paitsi takaaleikkausta. Viilattiin sieltä täältä, mutta pääsääntöisesti hyvin meni. NYT olisi sitä positiivista palautetta annettavana vaikka kuinka paljon! Harmi kun ei tällä kertaa kysytty :). Loppua kohden Pro alkoi tiputtelemaan rimoja aika tavalla.

5.-7.10. MM-kisat Tsekeissä. Tihrustettiin netistä aina kun vain kyettiin. Lauantaina piti käydä talkoilemassa epiksissä, mutta onneksi maksit ehti just sitä ennen katsomaan ja illalla lisää. Sunnuntaina pidettiin oikea kisastudia, kun Minna, Maija, SR, Hanna ja Jasmo tulivat kannustamaan suomalaisia. Oli tosi hauskaa! Koiria oli peräti 10 tässä kämpässä :D

3.10. Päivä, jolloin Lakista koulutettiin sienikoira (vahingossa). Eli, se söi yhden kuivatun sienen lattialta... :D Nyt se johdattaa suppilovahveropaikoille. Jes, ei ollut kovin vaikeata!

1.10. Normi viikkotreenit, menin edelleen sekä Jaken, että Pron kanssa. Isäntä parantelee edelleen selkäänsä. Oli oikein kiva harjoitus, sellainen radanpätkä, jossa oli kaikkea. Menin eka Jaken kanssa ja taas mulla meni oma meininki ihan sfääreihin. Kauheata hosumista. No, nyt Jakekin oli sillä viiraus-päällä heti lähdöstä alkaen ja keskittyi välillä haukkumaan vain, vaikka näyttö oli esteelle ihan selvästi päällä (sen hosumisen lomassa josku osui näyttökin päälle...). Luulen, jotta sain sen tuohon tilaan, kun koitin nyt ennen harjoitusta niitä vireen hallinta harjoituksia siinä parkkipaikan puolella. Teen edelleen jotain väärin siinä, sillä vire ei laske, vaan jää sinne jonnekin hyvin korkalle... Rämmittiin rataa eteenpäin ja kepeillä sitten koitettiin "sulkeutumista". Eli Jake kiihtyneessä tilassaan pomppasi pois kesken pujottelun, kun ei malttanut loppuun asti (aloitti kyllä hienosti, jes!), niin painuin välittömästi kyykkyyn ilman mitään kontaktia koiraan ja laskin 10. Sitten vaan nousin muiniksina ylös ja otettiin uudestaan. Uskomatonta, mutta totta - sillä on vaikutusta! Toistettiin vielä kerran tämä ja Jakella todellakin se vire laski normitasolle ja tuli hieno pujottelu. Jes!

Pro meni paljon nätimmin. Niinhän se aina, kun pää pysyy kasassa sillä. Lisäksi minä luotan siihen radalla. Jakeen en - ja se näkyy! Kontakteilla treenattiin sitä, että vain käskyllä pois. Nyt se on ehdollistunut liikkeeseen ja nimenomaan ohjausliikkeeseen. "Hämyliikkeillä" se pysyy ihan hienosti paikallaan, mutta kun menen kuin ohjaisin ihan normaalisti, niin eipä pysykään. Sama pätee Jakeen. Höh ja niiden hämyliikkeiden piti olla just tommosia ohjausmaisia :D eipä näköjään olleet, kun ne noin helposti erottaa.
 
29.9. Pakko laittaa maininta meidän seuran 10 v. bileistä, vaikkei koiria ollutkaan mukana. Oli ihan älyttömän hauskaa! Aivan mahtavaa, kun seura on täynnä hyviä tyyppejä, joiden kanssa juttu luistaa ilman noita nelijalkaisiakin. Mä niin viihdyn! Ja toistetaan mitä tuli aamuyöstä baarissa mongerrettua, kun vuoron perään tarjottiin shotteja ja pidettiin puheita (ihan loistoidea! :), "Takut on ihan v*tun paras seura!" ja nyt voi lisätä vielä perään, että "aamen".

28.9. Jake ja Pro olivat hierottavina Jepun osaavissa käsissä. Jake oli tapansa mukaan aika kireänä, tosin kuulemma lihakset avautuivat nopeammin, kuin aikaisempina kertoina. Epäilen, jotta tuo Back on Track-loimi on auttanut asiaa. Saatiin se Prolta, kun se vaihtoi kokoa pienempään. Loimi oli selässä edellisten treenien jälkeen. Prolla oli ekaa kertaa vähän jumia, toisen etutassun ojentaja oli jäykkä. Muuten harvinaisen erinomaisessa kunnossa oleva agility-koira.

26.9. Käytiin ProCaniksella Mouhijärvellä treenaamassa. Eka otettiin 26 esteen harjoitus kisanomaisesti ja se piti mennä loppuun virheistä huolimatta. Ja antaa positiivista palautetta itselleen. Meillähän tapahtui radalla kaikkea :). Mutta alku oli hyvä, vähän jänskätti se. Tein sylivekki-pyöritys - toimi loistavasti! Päällejuoksut toimivat myös hyvin ja pystyin hyvin jatkamaan virheistä huolimatta. Sen sijaan huomasin muutamaan otteeseen olevani väärässä kohdassa ohjaamassa... se on inha tunne! Ai niin! Ja ajattelin linjoja ohjausta suunnitellessani!!! Jes :)

Sitten käytiin rata läpi porukalla ja viilattiin ohjauksia. Teinkin pari muutosta siihen ja sitten uudestaan. Toimi oikein kivasti! Vaihdoin yhden päällejuoksun twistiin - hyvä! Ja sitten paransin ajoitustani ja tein ennakoivan valssin. Tämän olin kyllä suunnitellut alunperinkin, mutta toteutus oli jotain ihan muuta. Nyt sain onnistumaan ja hyvin menikin. Saatiin oikein hyvää pätkää aikaiseksi.

Lisäksi minun piti ohjata "jäykällä katseella" :D Tähän oikein paneuduin ja oikein mollotin silmät lautasina Jakea, suorastaa hypnotisoin sitä. Sehän toimi! Eli tuli katsottua koiraa :P.

24.9. Viikkotreeneissä. Kolmenlaista harjoitusta tehtiin ja otettiin siinä yhteydessä myös viime kerralla huomattu kontaktihärö. Eli että kun menee seuraavalle esteelle ohjausasentoon, niin sieltäpä luikahdetaan ilman lupaa pois. Ekassa harjoituksessa oli pieni hyppykuvio ja A. Saatiin ihan hyviä onnistumisia. Jaken ja Pron eron huomasi näissä taas hyvin. Tein persjättömäisen ohjauksen yhdelle esteelle :D. Kai tuollekin nimi on, mutta en nyt just muista. Jakella toimi oikein loistavasti, mutta Prolle se tarvitsi tehdä huomattavasti aikaisemmin, taikka tuli esteen ohitus. Ennakoiva valssi, jonka jälkeen piti tulla kahden lähekkäin olevan esteen jälkeen A:lle toimi Jakella hyvin, Pro sen sijaan herkästi hyppäsi jomman kumman hypyn. Pro pysyi paremmin kontaktilla ohjaushämyjä tehdessä. Itse asiassa oikein hyvin. Jaketti sen sijaan livisteli.

Toisessa harjoituksessa oli yksinkertaiselta vaikuttava kuvio, jossa puomi ja kaksi rinnakkaista hyppyä sen jälkeen. Siihen piti tehdä valssi ja sepä oli vaikeaa! Kun piti ajoittaa se oikein, ettei koira tullut välistä, rimat tippuneet tai väärää linjaa takaisin puomille mennessä. Huhhuijaa!

Kolmas treeni oli keppi-treeni. Tehtiin siinä huomio... Meidän kepithän on joka toinen valkoinen ja joka toinen vaaleansininen. Oli hämärä, joten näkyvyys vähän heikko. Jake pujotteli huonosti jättäen lähes säännöllisesti vaaleansiniset kepit väliin. Vaihdettiin kaikki kepit valkoisiksi, eikä mitään ongelmaa pujottelussa! Nyt täytyy käydä tuon pojun näkö tarkastamassa... Silmäpeilaus tehtiin silloin, kun lonkat kuvattiin, mutta siitä on jo kohta pari vuotta.

17.9.
Viikkotreenit. Eka katsottiin ottaako koira juostessa lelun, kun se heitetään... Eli siis että koirasta pidetään kiinni, itse lähdetään juoksemaan karkuun ja heitetään lelu jossain vaiheessa maahan koiran ottaessa kiinni. Jos pysätyi lelulle, niin hyvä juttu - ei jahtaa. Jännitti miten Jaken kanssa käy... Mutta sehän otti oikein hienosti lelun joka kerta! Prokin otti, se tosin juoksi vähän ohi ensin, mutta palasi aina hakemaan sen. Hieno juttu. Sitten kontakteilla tehtiin jotain erikoista koiran hämäämiseksi ja käskyhäiriöitä myös. Hienosti pysyivät.

Varsinainen treeni oli pieni radan pätkä viikonlopun 2-luokan kisasta. Siinä tuli kivoja onnistumisia - jälleen takaaleikkaus Jaken kanssa - jes, jes!  Puomin jälkeen tein niiston ja todettiinpa sitten, että tuollainen este-ohjaus saa Jaken tulemaan kontaktilta pois ilman lupaa... Just... Pidinkin niitä kontakteja niin hyvinä... No, treenattiin sitä muutaman kerran. Täytyy jatkaa niitä lisää. Treenattiin niistoa muutenkin ja saatiin hyviä niistoja tehtyä sillain ilman vauhtia. Vauhdin kanssa tuli vähän onkhelmaa. Sitten tehtiin valsseilla sama ja siinä sain kyllä kerran oikein hienon kuvion tehtyä. Kepit... pläh... No, menihän ne lopulta. Keinulla Jake oli ihan huolimaton ketkale kontaktilla! Se ei pitänyt huolta, että pysähtyi oikeaan kohtaan. Siihen se maahan pysähtyi kontaktin eteen. Ja treeniä tarvitaan... Loppusuoralla rimat vähän lentelivät, kunnes Minna kieputti keskimmäiseen rimaan hihnan sillain löysästi ympäri. Johan tuli jättiloikka :) Ei ainakaan rimat tippuneet!

Pro meni oikein hyvin. Valssikohtaa sen kanssa tankattiin jonkin verran, koska valuin itse valssissa liikaa taakse päin. Rimoja tuli alas siitä syystä. Saatiin onnistumaankin hyvin. Lentokeinu me tehtiin ja Pro vähän säikähti sitä. Otettiin pari kertaa uudestaan ja alkoihan se onnistumaan hienosti. Luulen myös pimeyden tehneen tepposen, koska ekaa kertaa kepeille tultaessa minusta ainakin näytti, ettei Pro havainnut niitä ollenkaan. Ja se kyllä normisti menee, jos vaan näkee - vaikka ohjaus ei olisikaan ihan täydelline. Hyvät treenit!

15.9.
Omissa kisoissa oltiin. Eka rata oli juuri sellainen höyrypää-rata. No, olisinhan minä voinut varmasti ohjatakin paremmin, mutta kyllä nyt täytyy sanoa, että kun toisella vaan silmät pyörii päässä ja haukku-möykkä käy, niin on se vaikeaa. Pyörimistä, hyörimistä, huutamista, huiskimista ja kaikkea sellaista. Tultiin sitten kesken pois, kun kepeillä ei maltettu pujotella loppuun asti ollenkaan.

Toinen rata, joka oli hyppäri (näitähän olen alkanut jänskäämään...), meni itseasiassa oikein kivasti! Jake ei ollut siinä höyris, vaan meni ajatuksen kanssa. Kepit olivat ainoa missä tankattiin taasen. Ekalla kerralla lähti oikein!!! Meikäläiseltä pääsi spontaani tuuletus - ja joko se, tai joku muu aivoitus sai Jaken pomppaamaan pois sieltä sitten. Kun kepeiltä lopulta päästiin eteenpäin, tehtiin aivan upea takaaleikkaus!!! Noihan on olleet mulle peikkoja. Siis se meni niin hyvin ja luontevasti, vieläkin hyvä mieli tästä :). Yksi siiveke kaadettiin vielä, mutta sujuvasti se rata meni. Näpilläkin meni tämä rata oikein hyvin ja kyllä oltiin iloisia.

13.9.
Päästiin Suoknuutin Jaakon oppiin -jee! Näp-näppärä oli mukana ja itseasiassa Skä oli tunnin hankkinutkin. Kiva, kun päästiin mukaan! Treeni sinänsähän oli semmoinen reipas 27 esteen nykäisy, josta jo het arvasin, että ihan muutamaa estettä tullaan hinkkaamaan :) Hyvä niin. Alkuun Jaakko käski tehdä semmoisen ohjauskuvion... tai oikeastaan aloitussijoittumisen, että eipä olisi tullu pieneen mieleenkään. Vissiin ikinä! Mutta se oli ihan älyttömän näppärä ja toimiva systeemi.Tuli muistutettu mieleen taas se linja-ajattelu... Nytkin huomasin, että en sinänsä este-kohtaisesti ajatellut, mutta ajattelin jotenkin ohjaus-kohtaisesti. Mutta nyt siis - ensin linjat ja sitten mietitään millä keinoin siihen päästään! Tehtiin pakkovalssi kepeille. Sehän lähti ihan hyvin, kun saatiin jalat järjestykseen. Poispäin käännöstä tankattiin ja saatiin se kotiläksyksi.

Sitten se huomio, jota Minna on mulle sanonut vissiin aina ja myös Jari, mutta olen ollut kielto-moodissa :) Eli olen sujuvasti kuunnellut ja ajatellut, että ne vissiin puhuvat jostain muusta Jakesta, kun eihän tuo pikkupoika sellainen höyrypää ole... No on se. Eli sillä menee överiksi. Ei osaa padota sitä energiaa vaan se tulee höyrynä korvista ulos ja silmät pyörii päässä ja kaikkee. No, Jaakko siihen tarvittiin sitten sanomaan ja tämä muka sitten tuli meikäläiselle valaistuksena. :) Sori Minna ja Jari! Kyllä mä tiedän, että tätä olette vähän niin kuin vihjanneet jo aika kauan. Nyt meikä tahtoo oppia miten tehdään semmoisia vietin patouttamis-harjoituksia!

Niin, Kaarina tuli sitten taas esiin. Eli aivot hävisivät ja suusta pääsee vain sellainen lammasmainen "jo-o-o-o-o" joka asiaan. Mitään ei osaa ajatella enää itse... Se on kauhea tunne. Mutta Kaarina sai kaverin! Nimittäin pelko-Pauliinan :) Koska Skä oli samanlainen! Näinpä Kaarina ja Pauliina sitten siellä treenasivat...

10.9.
Jaken viikkotreeneissä ja Pro tietty mukana myös tohinoissa. Treenasin kontakteja molempien kanssa siinä sivussa ennen omaa vuoroa. Hienosti pojut pysyivät. Tein valsseja ja persjättöjä alastulokontaktille, ei ongelmia. Varsinainen treeni oli pieni hyppy-putki hässäkkä, jossa tarkoitus oli hyppymutkasta päätyä aina eri kohtaan. Eli piti kuvitella radan jatkuvan aina eri suuntaan. Sehän tietty vaikutti sitten siihen miten hyppymutka ohjattiin. Se oli aika vaikeata. Ensi alkuun Jaken kanssa mennessä huomasin ihan saman efektin, kuin usein kisoissa käy. Eli tutustun kyllä, mutta kun koira tulee mukaan, niin jotenkin se ajatus katoaa. No, siihen auttoi se, että oikeasti katsoi ne kohdat missä aikoo olla ja mikä ohjaus. Hassua, eikös juuri näin rataantutustumisessa pitäisikin tehdä? :) Ja silti se vaan jäi jotenkin epämääräiseksi ajatukseksi. Tässä treenissä huomasi hyvin Jaken ja Pron eron. Molemmat ovat nopeita, mutta Jake on joteknin reagoivampi... tai notkeampi tai jotain. Pron kanssa on kyllä kiva mennä, kun se kanssa menee sen hypyn. Jake saattaa vielä tulla poiskin, jos liian aikaisin valmistautuu seuraavaan ohjaukseen. Mutta siis kovasti vaikea harjoitus oli, vaikka periaatteessa näytti ihan helpolta.

8.-9.9.

Käytiin Laukaassa kisailemassa kolmen startin verran. Radat olivat oikein kivoja, mutta eihän me mitää osattu J. Tai no, osattiin paljonkin, mutta ei kaikkea samalla radalla. Ja ne pirskatin kepit... Ei menneet yhdelläkään radalla kerralla oikein – plääh! Hyviä pätkiä tuli toki ja mikä erityisesti lämmitti mieltä oli se, että rimat ei roiskuneet. Aivan loistavaa. Vain yksi rimantiputus ja sekin siitä syystä, että Jake ajautui huonosta kulmasta hypylle kaataen koko siivekkeen. Upeita irtoamisia myös mahtui parille radalle, tosin yhdelle radalle myös semmoista minuun kiinni jäämistä: hau, hau, hau – mikä este, missä? Vaikka suoraan nenun edessähän se olisi ollut. Kontaktit oli loistavat. Minulla on hyppäri-peikko nyt päässä J

Käytiin myös kävelemässä vanhoja lenkkipolkuja – olipa ihanaa fiilistelyä! Ja se ihana rauha kävellä, ei tarvitse koko aikaa katsella milloin joku tulee vastaan. Kylläpä me käveltiinkin. Kisojen jälkeen mentiin Satun mökille ja siellä heitettiin kanssa ihan kunnon lenkki. Eve-tollerinkin kanssa kaikki meni ihan loistavasti. Seuraavana päivänä käytiin sienimetsässä ja sinnehän saa aikaa tuhraantumaan kyllä! Koirat tykkää, saa monta tuntia juosta metsässä. Oppisivat olemaan tallomatta niitä sieniä... Ihana viikonloppu, aivan täydellinen!

3.9.
Viikkotreeneissä Jaken ja Pron kanssa. Teemana oli kontaktit (jee, meidän bravuuri! :)). Heti huomioitakoon, että Jaken kanssa tarvii harjoitella putki-kontakti erottelua... Harjoituksen alussa oli heti semmoinen kohta ja eihän me olla harjoiteltu. Joten pikku-Jake tietysti valitsi mieluummin putken, eikä edes huomannut koko A:ta! :). Jaken kanssa oli vähän vaikeampaa, kuten aina. Se reagoin meikäläisen rintamasuuntaan liian voimakkaast, kun on tarkoitus kertoa sille ennen hyppyä, että tämän jälkeen käännytään. No, Jakehan tuumaa, että käännytään heti, jo ennen hyppyä. Pron kanssa olikin ihanaa sitten mennä, kun se meni sillain, kuin pitääkin! Oikein hieno rata saatiin aikaiseksi, kerta kaikkiaan! Toi teki itsellekin NIIIIN hyvää, että osaahan sitä ohjata, jos koira menee... Mutta, saatiin me Jaken kanssa kerran kepit suorilta oikein - jes!

1.9.

Käväistiin Ylökkin kisoissa Jaken kanssa nykäisemässä. Täytyy mainita, että oli erittäin kivat radat tuomari tehnyt! Siis todella mukavan tuntuiset. Ekalla radalla tuli aivan käsittämättömän mahtava fiilis, kun Jake meni kepit kovasta vauhdista ihan oikein!!! Aivan käsittämätöntä :) Meinasin unohtaa jatkaa ohjaamista... No sitte sössäsin ihan itse yhden kohdan, kun tajusin liian syvälle putkelle ajautuessani, että en ehtisi tehdä sunnittelemaani valssia. - Ja tein sen silti :) Pöh ja hyh. No siitä vähän pasmat sekaisin molemmilla. Loppujen lopuksi Jake käväisi pituuden hyppäämässä, vaikkei pitänyt ja tuloksena hyl. Mutta aivan mahtavaa.

Toka rata oli sitten palautus maanpinnalle heti välittömästi... Ne kepit... nehän ei onnistuneet ollenkaan. Ei aloitus ekalla kerralla ja sen jälkeen joka ikinen kerta jäi joku keppiväli pujottelematta. Otin ne vissiin viisi kertaa uudestaan eikä vieläkään mennyt oikein, mutta en enää viitsinyt loppupäivää siinä viettää, joten jatkettiin vaan. Mutta en enää ohjannut kunnolla, kunhan huiskin (hyi minua!). 

30.8.

Oman seuran epiksiin menin. Ajattelin, että kisaan sekä Jaken, että Pron kanssa yhdet startit joko mölleissä tai kisaavissa ja olen sitten töissä loppuajan. Päätin sitten eka kisata ja sitten olla töissä, joten starttasin mölleissä. Rata oli kiva ja tietty möllitasoa, mutta oikein kivalta silti tuntui, kun ne meni ihan hyvin! Pron kanssa tehtiin 0 ja oltaisiin voitettu, mutta kun ei tietty mölleissä sijoituttu. Jakella tuli kaksi rimaa alas, toisena ollut takaa-hyppy ja viimeinen hyppy. Aika oli koko porukan nopein ja oltaisiin oltu neljänsiä tuolla tuloksella, edelleen jos oltaisi sijoituttu. Mukavaa oli! Isäntä haki koirat sitten pois jossain vaiheessa ja hyvä olikin, koska kisoissa oli väkeä kuin pipoa ja näin ollen kotiinlähtö vähän venähti.

29.8.

Menin Jepun ja Päivin mukana Juupajoelle katsomaan heidän paimennustreenejään. Ajatuksena oli kuikuilla, mikäli siellä olisi kisaratatreenit, kun siellä semmoinen kuitenkin on. No, ei ollut treenit sillä laitumella, mutta näin sitten miten kaukaa niitä lampaita pitää koiran oikeasti hakea... Ja se vissiin oli kuitenkin vielä aika läheltä. Huhhuh! Kyllä ne koirat menikin upeasti. Kävin kivan lenkin Jaken ja Pron kanssa aivan mahtavissa maisemissa siellä. Niin, paikka oli kuin paratiisi konsanaan! No sitten me Jaken kanssa päästiin kuitenkin vähän paimentamaan. Mua jännitti, kun tuo kouluttaja on niin professionaali. Tiesi Jaken isänkin ja äidin. Ensin koitin ihan pikkupikku hakua... No, into-Jake lähti saalistusvietillä liikenteeseen, eikä suinkaan millään paimennusajatuksella... Otettiin sitten ajo harjoitusta ja ihan hyvin se meni. Maahan käsky ei aluksi ollut niin vahva, kuin haluaisin. Kävin pari kertaa palauttamassa Jaken. Sitten tajusin huiskauttaa kädessäni olevalla hevospiiskalla käskyn jälkeen, jolloin sai sillä huiskaus-äänellä pontta. Jo alkoi käsky toimimaan!

Muutama kuva tuosta paratiisista:

27.8.

Viikko treenit. Menin sekä Jaken, että Pron kanssa. Tehtiin 3 pientä harjoitusta, joissa teemana oli muuri erilaisista kulmista tullessa. Meikäläisellä tuli jotenkin harmistus-fiilis kesken treenien, kun alkoi niin tuntumaan siltä, että en vaan ymmärrä mitä siellä oikein pitää tehdä... Koitin sitten oikein keskittyä siihen tekemiseen. Ihan hyviä suorituksia sieltä sitten taisi tulla ainakin joitakin.

26.8.

Jaketin kanssa päästiin Oreniuksen Jounin koulutukseen NPKH:lle. Kivaa! Harjoitus oli oikein mukava, joskin ensi alkuun kyllä olin sitä mieltä, että päästään taas ehkä kaksi estettä kerrallaan... Mutta mitä vielä! Siellähän saatiin hyviä pätkiä aikaiseksi! Joitain kohtia hinkattiin paremmiksi ja oli hyvä fiilis, kun kuitenkin pystyi sillain sujuvasti tekemään kaiken, ettei aikaa palanut semmoiseen turhaan möhelöintiin. Oikein hyvä fiilis jäi koulutuksesta. Kotona katselin sitten isännän videomateriaalia aiheesta ja se taas lahjomattomasti paljasti, kuinka myöhässä olin vähän niin kuin koko ajan. Sen lisäksi se ohjaava käsi ei vain millään pysy ohjauksessa, vaikka tähän olen koittanut kovin kiinnittää huomiota ja tuollakin... Mutta heti ne vain tipahtivat ja ohjaus oli semmoinen huiskaisu...

25.8.

Forssassa kisaamassa Jaketin kanssa. Isäntä samaan aikaan Porissa Pron kanssa. Tällain kun eri luokissa kisataan, niin eri kisoissakin joutuu näköjään käymään. Aikas usein kun on kolmoset eri päivinä, kuin ykköset. No niin, eli Forsassa Pilvenmäen raviradan maisemissa kisattiin. Pienet ja kivat kisat oli! Videota ei tältä kerralta saatu, kun toinen kisoissa ollut seurakaveri lähti radalle heti meidän perään. Positiivisia huomioita molemmista starteista oli se, että rimat ei roiskuneet, jes! Kepit meni möhellykseksi molemmilla radoilla, pöh! Eka rata oli hyppäri ja se meni hyllyksi juurikin siinä kohden, missä olisi pitänyt kepeille mennä. Sen sijaan putki, joka ei ollut millään tavalla houkuttimena, houkutti kuitenkin :) Sinne siis! Tokalta radalta saatiin tulos, joskin rengas - ihme kyllä oli vissiin niin erikoinen, että sen Jake kylmän viileästi ohitti. Piti palata kauhella haukulla ja väkkäräpyörimisellä takaisin. Kepit meni möhlöön myös ja näistä virheiden korjauksissa aikaa paloi niin paljon, että saatiin yliaikaakin! Ohhoh... No pidin myös kontaktilla sillain huolella. Vielä joku virhe mahtui joukkoon, joten ratavirheitä 15 ja se yliaika. Sen verran pienet kisat, että päästiin silti palkintopallille 3. sijalle, hihiii! Eka pokaali saa kunnia paikan kaapin hyllyltä :). Ai niin, myös semmoinen positiivinen huomio, että takaaleikkaukset alkoi menemään, vaikka ohjaukset oli kökköjä.

Kiva päivä

22.8.

Kiva päivä sisältää tietysti agilitya ja paimennusta! Eka mentiin agsaamaan Jaken ja Pron kanssa. Otin edelleen keppien aloitusta yhden portin avulla pelkästeen, A:n kautta ja hypyn kautta. Kun alkoi sujumaan, niin sitten toinenkin portti jo mukaan. Kulmaa myös vähän vaikeutettiin. Aika hyvin meni, jes! Lisäksi portti oli aika lähellä hyppyä ja A:ta, että Jaken oli pakko vähän jarruttaa siihen. Prolla vahvistettiin kontakteja ja hyvin meni.

Sitten lähdettiin paimentamaan. Otin Jaken, Pron ja Jollyn mukaan. Laki sai jäädä viettämään laatuaikaa isännän kanssa :). Paimentamassa oli muitakin, joten Jollyn kanssa ei paimennettu, kun aika olisi venynyt liian pitkäksi. Ekalla kiekalla Jake yllätti! Se meni ihan sairaan hyvin! Otettiin ajoa ja pikkupoikahan oli niin pätevä, niin pätevä! Maahan menotkin meni oikein mallikkaasti. Pron kanssa jatkettiin tutustumista ja sillain pehmeästi ja intoa lisäävästi. No, sillä vähän meni aivot narikkaan ja vain räjäytteli lammasparkoja. Jouduin lopettamaan sen touhun aika topakasti. Sitten rauhottui. Lambi-parat vaan pitivät Prota sen jälkeen ihan hirviönä ja juoksentelivat kaaaaukana meistä :). Saatiin me pari kierrosta lampaiden ympärikin tehtyä ihan hienosti. Pro väsähti kovasti tästä.

Tokalla kiekalla Jake ei ihan yhtä hyvin mennyt. Otettiin suuntia ja nyt maahan menot ei olleet niin hyviä, kuin ekalla kiekalla. Taitaa sillä heti mopo vähän keulia, kun on hienosti mennyt... Hienon haun kyllä teki (vrt. viime kerralla räjäytteli pakkaa.). Ihan kohtuu hyvin kuitenkin! Pro oli toisella kerralla huomattavasti rauhallisempi. Flint vähän autteli meitä aidan takaa, kun lampaat kirmasivat aina toiseen päähän aidan viereen... No, saatiin ainakin hyvää poispäinajoa :D.

Lopuksi lähdettiin porukalla lenkille. Kyllä niitä koiria riittikin... 11 koiraa oli mukana ja toinen mokoma oltais saatu lisää, jos oikein oltaisiin alettu keräilemään. Aluksi pientä pullistelua poikain kesken, mutta sitten tasoittui ja hienosti mentiin porukassa. Kyllä paimenkoirien kanssa on helppoa! Jolly nauttii täysin rinnoin tuollaisista lenkeistä, kun saa olla oikein queenina diivailla :)

20.8.

Viikkotreeneissä otin eka niitä keppien ekaa väliä, kohtuu hyvin meni, mutta sitten hypyn kautta koko kepeillä ei taas meinannut onnistua. Lisäksi meillä oli oikein henkien taistelu siitä, pysytäänkö lähdössä paikallaan, vai saako mittarimatoilla. Lopulta Jake alkoi pysymään. Kerran vein sen jo lähdöstä takaisin autoonkin, kun ei vaan sitten millään. Välistä vetoja treenattiin ja jessus kun oli vaikeaa  pitkästä aikaa! Jake hyppäsi tosi pitkän hypyn aina ja oli jo melkein seuraavan hypyn edessä, vaikka taakse piti mennä. Ja ohjaus oli kyllä jo hyvissä ajoin näyttämässä sinne. Niinpä sitten se oli kovin vaikeaa. Otettiin sitten jarruttamalla ennen hyppyä. Jarrujakaan ei ensin meinannut löytyä, niin piti niitäkin vahvistaa. Huhhuh mitä vääntöä! Menin myös Pron kanssa :) Sekään ei meinannut tulla välistävetoihin, mutta sitten kun niitä vahvistettiin, niin hienosti pikkupoika meni!

18.8.

Kisattiin ekaa kertaa ikinä oman seuran kisoissa! :) Ekassa startissa otettiin oikein ropisemalla pisteitä, tulos 45, vietiin siis pistemestaruus... Toka startti oli hyl. Aika mölöt startit oli, eikä kepit onnistuneet kummallakaan kerralla. Isäntä kävi aiemmin viikolla treenaamassa niitä Jaken kanssa ja silloin ihan hyvin oli mennyt, höh.

Lambeja, lambeja!

16.8.

Käytiin Jepun luona kylässä ja paimennettiin Jaken ja Pron kanssa. Olipas kivaa! Viime kerrasta onkin hurahtanut jo kuukausi... Ihan liian kauan. Jake oli tapansa mukaan alussa ihan liian innokas, haukkui ja säntäili ja kaikkee. Pari kierrosta otettiin siinä, eikä oikein semmoista kauhean hyvää paimentamista kyllä ollut. Uutena ilmiönä Jakella ilmeni lampaiden jahtaamista, hyi! Silloin, kun se oli kauempana minusta hakemassa niitä, niin suih vaan lauman keskelle ja jahtausta - ei hyvä ollenkaan. Tokalla kiekalla otettiin ajamisharjoitusta siten, että Jake oli minun vierelläni ja "aja"-"maahan" toistoa. Alkoi päästä jyvälle ja näytti ihan itsekin tykkäävän, kun ymmärsi mitä siltä haluttiin. Niin, se maahan-meno, joka viime paimennuskerralla jotenkin meni ihan hajalle, oli edelleen hajalla. Ei maahan meinannut mennä sitten millään. Saatiin nyt joku kohtuullinen pätkä ja lopetettiin siihen.

Pro pääsi kanssa paimentamaan ja nythän sillä oli intoa jo paljon enenmmän, kuin viime kerralla. Sen kanssa vielä totutellaan meininkiin ja koitetaan päästä hyvää fiilikseen lampailla. Ihan hyvältä jo näytti sen suhteen! Hyvä Pro!

Kahvittelun jälkeen mentiin vielä Jaken kanssa kolmannen kerran käymään ja sitä ajamista harjoiteltiin edelleen, kuitenkin siten, että lampaat oli välissä. Kävin nyt korjaamassa maahan-menoa siten, että kun ei tottelu tullut, niin marssin palauttamaan Jaken taaksepäin ja siihen maahan. Se selvästi paransi tilannetta. Nyt tuli ihan hyviäkin ajo-pätkiä, eikä meno ollut enää päätöntä. Mahtavaa! Kyllä oli kivaa :)

Kuvia löytyy täältä

Karavaaneilua ja muuta puuhaa

15.8.

Koirat oli reissun jäljiltä vieläkin väsähtäneen oloisia. Pääsivät kuitenkin Maisan ja Lillin kanssa lenkille riehumaan. Illalla lähdin vielä yllätys-yllätys -sienestämään! Koska tuosta touhusta ei koko lauman kanssa mitään tulisi, otin vain Lakin mukaan reissuun. Käytiin parissa eri metsässä ja pari tuntia taaperrettiin. Lopputuloksena pari hirvikärpästä. Siinä kaikki :) Mutta ihanaahan se metsässä on tallustaa ja nauttia tuoksusta! Lisäksi aika ihan hurahtaa, kun on jotain puuhaa siinä, olkoonkin vain sienien etsiminen.

14.8.

Reissun jäljiltä olikin hyvä viedä koirat hierottaviksi. Jepun osaavissa käsissä jumit lähtivät ja tuli vetreitä koiria taasen! Jake oli eniten jumissa, se kun on tuommoinen viulunkieli ihan luonnostaan... Aussit olivat oikein hyvässä kunnossa ja Jolly muuten, paitsi spondyloosa-kohdan paikkeilla jännittymää.

7.-13.8.

Vuokrattiin sitten asuntoauto ja lähdettiin huristamaan pohjoista kohti. Ainoa varsinainen suunnitelma oli mennä Keminmaalle kisaamaan aussi-mestaruuksista ja tietty muutenkin. Auto oli kyllä aivan loistava, siinä oli hyvät tilat sisällä ja koirille takapaksissa häkit jo valmiina. Laki ja Pro matkustivat jättiläis-häkissä ja Jakella oma yksiö. Jolly-tyttönen prinsessana sai matkustaa auton sisällä. Kyllä se olikin polleana. Selvästi ainoa oikea tapa matkustaa!

Ensimmäinen yö vietettiin entisillä kotikonnuilla Laukaan Valkolassa, paikassa minkä piti olla rauhallinen ihanan metsäpolun ja hiekkakuopan siimeksessä... No, metsä oli hakattu ja hiekkakuoppaa laajennettu kovasti. Sen lisäksi siitä ramppasi porukkaa ohi ihan jatkuvasti. Hiekkakuoppakin oli sitten aamulla ihan aktiivisessa käytössä, joten ei sinnekään päässyt lenkille, pöh! Jatkettiin siis matkaa.

Hailuotoon päädyttiin ja se on ihan koiraihmisen unelma! Tähän aikaan ei ole juuri muita liikenteessä enää, joten metsissä voi liikkua kovin vapaasti. Mahtavat hiekkarannat ja mäntykangasmetsät. Kyllä siellä koirat lenkkiä saivatkin! Pari päivää vietettiin näin ihanassa paikassa.

Pakko oli lähteä Hailuodosta pois kohti Keminmaata, että kerettiin kisaamaan. Saavuttiin paikalle edellisenä iltana ja majoituttiin kisapaikan lähelle leirintäalueelle. Ekana päivänä oli ne aussimestaruudet. Nämä olivat Pron toisen 3-luokan kisat. Kivasti se kulki, mutta mestaruuksista ei nyt päässyt skabailemaan. Sen sijaan Pirjo ja Elsa nappasivat ne 3-luokassa - vau! Hienoa menoa olikin. Jake teki tasaista tulosta saaden 25 molemmilta radoilta :) Rimat siellä roiskuivat mm. ja sitä epävarmuutta eteenpäin menossa. Toisella radalla kepit kuitenkin onnistuivat loistavasti! Jännitystä päivään toi Jollyn kanssa kohtaamamme käärme. Luulin sitä ihan kepiksi tiellä ja niin taisi Jollykin luulla. Totuus paljastui Jollyn juostessa tuon kepin yli ja sen alkaessa vilkkaasti kiemurtelemaan... Säikähdin tietysti ja kutsuin Jollyn äkkiä luokseni ja sehän tuli - uudelleen käärmeen yli... No, onneksi puremia ei tullut. Sen jälkeen en kylläkään uskaltanut pitää koiria enää irti ollenkaan.

Toisena päivänä tehtiin taas tulokset molemmilta radoilta, mahtavaa! Ekalta meille kirjattiin 10 vp, vaikka oikeasti saatiin kyllä 15... tokalta radalta sitten 20 vp. Radat olivat tosi hauskat ja virtaavat. Se vaikutti Jakeenkin positiivisesti, sillä tokalla radallahan se eteni oikein määrätietoisesti eikä paljon kysellyt minne mennään todella upeeta! Ekalla radalla myös kepit onnistuivat hienosti. Vauhdikkaat radat sitten saivat puomin ylösmenot paukkumaan, hupsista! Pro teki kanssa hienot radat ja toisella ylsi ihan palkintopallille asti. Kolmannelle sijalle tuloksella 5. Todella kivat ja rennot kisat!

Jaken kisavideot lauantailta:
A-kisa
B-kisa

sunnuntailta
C-kisa
D-kisa

Sunnuntaina lähdettiin laskettelemaan taas etelää kohti. Keksittiin mennä Kalajoen hiekkarantoja katsomaan ja sinne majoituttiin kivalle leirintäalueelle. Sielläkin oli tosi kivat mäntykangasmaastot.

Kalajoen rannoille ei koirat nyt päässeet rellestämään, kun ei löydetty koirauimarantaa. Keli oli oikein aurinkoinen ja kaunis, joten rannalla oli muitakin, ei viitsinyt tuota hunnilaumaa sinne ottaa riehumaan... Siinä kun herkempi säikähtää :)

Sitten olikin aika ajella kotiin asti, että ehdittiin auto siivoamaan ennen palautusta. Matkalla pysähdyttiin vielä juhannus-reissuilta tutulla hiekkakuopalla jaloittelemassa.

Olipas meillä kiva reissu! Ja oih, kuinka kisareissut ei enää ole ollenkaan samoja nyt, kun tietää millaista se on asuntoauton kanssa... Siellä on niin ihana levähtää välillä, keittää kahvit, tehdä ruokaa ja vaikka ottaa pienet tirsat... ja taas jatkaa kisoja. Oiskohan se jonkinlainen hankittava jossain vaiheessa...? :)

Täältä löytyy lisää kuvia
Ja vielä lisää, isännän ottamia hienompia kuvia :)

Kohtahan se, super-pujottelijahan se! :)

6.8.

Emäntä yritti varovasti ulkomaailmaan kauppareissun varjolla, mutta rankkaa, aivan liian rankkaa vielä! Isäntä siis pelastaa jälleen :) Jake pääsi treenaamaan keppejä. Portti taas käytössä ja erinomaisesti oli kuulemma mennyt. Siihen oli menty myös hypyn ja kontaktien kautta. Koko kepit oli mennyt kanssa, yksi missi oli vain tullut tilanteessa, jossa isäntä oli vedättänyt sitä lähdössä. Jesh! Alkaa näyttää hyvältä :) Kait... en ole nähnyt... Tulevana viikonloppuna startataan Keminmaalla molempina päivinä. Jänskää!

Ai niin, ennen treenejä koirat pääsivät Maisan ja Lillin kanssa lenkille. Jollykin oli kuulemma käyttäytynyt esimerkillisesti - vaude, hyvä tyttö! Jake oli uida pulskutellut ja sekin uskaltautunut haistelemaan vieraita tyttöjä :) Sillain vaivihkaa ujosti ja huomaamatta.

4.8.

Onneksi Jaken matka Super-Pujottelijaksi ei emännän sairastelun vuoksi katkea. Isäntä kävi treenaamassa ja yhdellä portilla jatkoi. Oli poju kuulemma oikein hyvin jo hakenut porttia oikein päin. Muutama huti vain oli tullut. Lopuksi koko kepit ja hyvin oli mennyt. Myös Pro oli mennyt oikein loistavasti omat treeni-kohteensa. Hyvä, hyvä!

Jake matkalla Super-Pujottelijaksi

3.8.

Juh, perusta uusiksi! Aloitettiin super-pujottelija -treenit ja pakko oli palata keppien ihan ensimmäiseen askeleeseen... Yritin kyllä ensin oikoa laittamalla kuuden kepin sarjan ja portit. No, oikotietä ei onneen ole. Siispä jouduttiin peruuttamaan ihan vain yhteen porttiin ja siinä sisäänmenon treenausta. Kylläpä se oli vaikeata! Ensin Jake ei meinannut ymmärtää, että mikäs hitsi tää portti nyt oikein onkaan, ei ainakaan kepit. No muistihan se onneksi nopsasti jutun juonen. Mutta yritti silti ihan miten sattuu sisään portista... Lopulta, kun palkka tippui vain oikeasta suorituksesta, alkoi tarjoamaan sitä. Huh! Siihen oli hyvä lopettaa. Poju oli aivan sippi tuon vertaisesta. Kuuma keli kyllä. Meikäläisellä meinaa hermo kiristyä, kun pitäishän sen jo osata... Mutta ei se osaa! Siispä, super-pujottelijaksi aakkosten kautta.

2.8.

Agility-treenit. Tehtiin hyppytekniikkaa pitkästä aikaa ja keppejä. Hypyt meni ihan loistavasti Jakelta ja myös Prolta. Kepeillä Jake sai hyviä onnistumisia lievästä avokulmasta, mutta toiselta puolelta takkusi sitten ihan huolella... Ei oikein meinannut keskittyä. Otin myös keinun ja A:n pari kertaa. Kontaktit on kyllä Jaken bravuuri. Myös Kati oli Tujun kanssa treenaamassa ja oli kiva nähdä Tujun menoa! Hienosti alkoi senkin päässä herne yhdistymään toiseen hyppytreeneissä :). Mutta hemmetin kepit! Kyl me ne vielä selätetään, Jakesta tulee vielä super-pujottelija!

31.7. Laavulla.

Päästiinhän sinne laavulle! :) Koirat on ihan into piukeena, kun laavu lähestyy, varsinkin Jolly-tyttönen. Nuotiokin saatiin hyvin syttymään ja eikun makkaran paistoon! Koirat touhuaa vaikka vallan mitä siinä ympärillä. Jake juoksi tuhatta ja sataa metsikössä ja sitten uida pulskutteli minkä ehti. Lakikin kastautui, ilmeisesti tipahti sinne järveen :). Harmi kun ei nähty, kun juuri sytyteltiin nuotiota. Olipas kiva reissu!

Illalla vielä metsän siimeksessä lenkki, jonka yhteydessä otin taas esineruudut Lakille ja Jollylle. Vein ensin kolme esinettä ruutuun ja sitten hain Lakin. Ensimmäinen esine löytyi suht vikkelään. Sitten pientä vaeltelua ja ruudustakin meni vähän ohi. Toinen esine löytyi uudella lähetyksellä. Kolmas esine olikin sitten vähän haastavampi. Itse asiassa luulen, että Laki löysi sen ihan ensimmäisenä ja kantoi hetken matkaa, mutta pudotti sen sitten (ei ollutkaan niin kiva...). Nytkin vissiin kävi kerran nostamassa sen, jätti sinne ja juoksi silmät säihkyen palkkaa hakemaan... No, ei tippunut. Kyllä se sieltä sitten vähän pitkin hampain tuotiin :) Narupallo ei ollut nyt yhtään pop!

Jollylle laitoin vain kaksi esinettä ja koiran nähden vein ne sinne. Ensimmäinen esine löytyi vikkelään ja taisi olla ihan mahtavan kiva! Niin kiva, ettei toista esinettä voinut oikein lähteä edes hakemaan... Piti piilottaa se taskuun kokonaan. Lähtihän se Jolly toisenkin esineen hakemaan, kun saattelin pari askelta ruutuun. Sen jälkeen se löytyikin nopeasti. Sitten leikittiin ekalla esineellä, kun se kerta oli niin mahtavan ihana!

30.7.

Tarkoitus oli mennä näin loman alkajaista juhlistamaan laavulle. (Ilman makkaraa, kun oli mennyt päiväys umpeen :). Mutta sitten juuri ennen laavua Jollyn haukahdellessa sieltä kuului vastahaukku. Joten käännyttiin pois ja tehtiin sen sijaan ihan vaan lenkki. Illalla isäntä meni Jaken ja Pron kanssa  agi-treenaamaan ja meikäläinen käväisi Jollyn ja Lakin kanssa metsän siimeksessä esineruutuilemassa.

Tein ensin ruudun (40x40 askelta) ja sitten lenkille. Koska viimeisestä esineruudusta on ... kauan aikaa..., muistuttelin mieliin viemällä esineet koiran nähden ruutuun. Ensin Laki kehiin, koska Jolly ei ole maailman innokkain esineruutuilija... Sen täytyy vähän kerätä kierroksia autossa, että onnistuu. Vein kaksi esinettä Lakin odottaessa. Ensimmäinen esine löytyi hienosti! Sitten vähän jämähti. Laki pysyi kyllä hienosti ruudussa, mutta pyöri siellä aika pienellä alueella. Muutaman kerran lähetin uudestaan, niin ymmärsi lähteä toisestakin päästä katsomaan ja löytyihän se toinenkin esine. Laki oli aivan täpinöissään! Jollylle sama juttu. Sehän haki niin innokkaasti ja nopeasti molemmat esineet, vaude. Toisella kerralla laitoin kolme esinettä ja vähän vaikeampiin paikkoihin ja vaikeammat esineet. Laki ensin ja nythän se meni kuin vanha tekijä, tosi hienosti haki kaikki kolme! Se on sinnikäs kaveri kyllä. Jolly-tyttönen... haki ensimmäisen esineen hienosti, mutta sitten tökkäsi. Ei sitten millään... kiersi jo selkäni taakse pois ruudusta ja alkoi sitten tarjoamaan keppejä... No, vein sen autoon ja otin Lakin hakemaan puuttuvat esineet. Ja hienosti se poika ne toikin. Selvästi Lakin lemppari! Täytyypä tuota käydä tekemässä, jätin ruutumerkitkin paikoilleen. Kivaa oli!

28.7.

PiirM-kisat Orivedellä. Oli pitkä ja helteinen päivä! Mentiin paikalle jo yhdeksitoista. Onneksi kentän reunalla oli loistavat varjopaikat nurmialueella ja kun autokin saatiin varjoon, niin mikäs siinä päivää viettäessä! Pro teki isännän kanssa kolmosluokan korkkauksen ja molemmilta radoilta tuloksena 10 vp. Ei huono korkkaus, radat oli ihan hyvät! Myös Pron äiti Daa meni isännän kanssa ja se olisi kyllä vaatinut alleen ehkä toisenkin treenikerran yhdessä :). Hyl tuli molemmilta radoilta, mutta hauskaahan se vain oli. Välillä kävelyttelin kaikkia koiria ja otin Jollyn siihen tuolialueella nautiskelemaan tapahtuman menosta. Voi kun tyttönen olikin onnellinen ja elementissään. En kuitenkaan silloin viitsinyt ottaa, kun radalla tapahtui jotain, se nimittäin heti taisi muistaa, että hänen pitäisi olla tuolla radalla :).

Lopulta päästiin joukkue-asiaan. Jaketti meni meidän joukkueen ekana koirakkona ja täytyy sanoa, että olipa pitkästä aikaa todella huono rata... Meni ihan käpertymisohjaukseksi... No, ei se mitään, Jake oli mielestään PARAS, kun sai niin hienon palkinnonkin radan jälkeen (siis köysilelun). Siitä pidettiin tiukastsi kiinni ja pitkään. Isäntä ja Pro tekivät myös hylyn (oltiin eri joukkueissa). Näp-näppärä joukkuetoveri Sannan kanssa teki oikein hienoa rataa! Voi että olen tuohon koiraan ihan lääpälläni. Hyl sieltäkin tuli, mutta on NIIIIINNN HIENO koira!!! Ja hienoa menoa! Ah!

27.7.

Osallistuin meidän seuran fysiikkatreeneihin Tanjan vetäminä. Yllätyin ihan miten hyvin jaksoin ja treeneistä suorastaan energisoitui! Oli aivan huippuhauskaa ja tehokasta! Sillä aikaa kun me huhkittiin hiki hatussa, isäntä treenasi Pron ja Jaken kanssa viereisellä kentällä. Jakelle keppejä.

24.7.
Käytiin PM-joukkueen Hyvät, pahat ja Uma kanssa treenimässä. Tai no, Uma ei valitettavasti päässyt ja sitten me mietittiin, että kuka/ketäs ne pahat on, kun me oltiin vaan hyviä :). Tehtiin hauska pieni radan pätkä, joka ei ollut liian vaikeata vääntöä, mutta sisälsi kuitenkin tekemistä. Jaken kanssa saatiin oikein hyviä pätkiä aikaiseksi, mutta putkijarrutus oli ihan liian vaikea! Ja siitä syystä, että pienikin putkijarrutus kääntää Jaken pois putkesta... siis ihan siten, että se on ehtinyt jo mennä sinne sisälle, kääntyy puolessa välissä takaisin. Ja sitten kun ei tehnyt putkaria, niin kaari putken jälkeen oli komea. Olipa se hassua! Me taisteltiin myös Jaken kanssa siitä, saako lähdössä liikkua yhtään vai ei. Tokalla kerralla tuli vähän huono fiilis siitä (itsellä alkoi hiiltymään) ja se heijastui heti radalle. Lopetinkin treenailun sitten, etten kiukuspäissäni siellä hosu.

Myös Pro pääsi treenaamaan. Sehän meni etevästi! Silläkin oli putkijarrutus vaikea... Mutta ihan päinvastaisesta syystä, kuin Jakella. Eli vaikka tein äärimmäisen voimakkaan putkijarrutuksen (hyvä, etten mennyt putken suun eteen estämään sitä...), niin silti se jatkoi samalla vauhdilla ja raivolla eteenpäin - pituudelle, toiseen putkeen, mihin vaan! Sitä sitten vahvistettiin palkkaamalla, niin alkoi toimimaan. Mutta siis todella voimakkaan putkijarrun sai silti tehdä. Ja heti, kun lelu ei ollut kädessä, alkoi taas valumaan. Treenattiin siis myös niin, että ilman lelua sisään, mutta palkka tuli silti putken jälkeen.

Ai niin! Jake meni loistavasti kepit, vaikka oli avokulma!!! Vaati todellakin sen, että olin ihan paikallani sen mennessä sisään ja pari väliä vielä siitä. Hienoa, mahtavaa, upeeta!

23.7. Minnan treeneissä. Treenattiin vain keppejä, kun ne on menokengän iso kivi. Minna eka meni Jaken kanssa ja pojuhan teki monta kertaa hyvin ne kepit. Minna oli kyllä tiukempi Jaken kanssa, eli heti maahan, jos jotain höntyä ilmeni. Sitten minä tein toisen kerran ja en nyt taas ollut yhtä tiukka. Olen näköjään niin tottunut siihen höntyilyyn, etten tajua edes reagoida... No, tuli ihan hyviä keppejä. Ja näköjään minun täytyy olla ihan paikoillani Jaken mennessä kepeille, muuten se singahtaa kakkosväliin... Eiköhän tämä tästä! Täytyy käydä treenaamassa ja olla tiukempi...

Jolly-tyttösen kanssa otettiin "sinnepäin-tokoa" :). Tärkeintä oli nähdä sen into ja tuikkivat silmät, kun pääsi tekemään jotain! On se niin sulkku.

Vaihdetaas tuo kotisivujen blogi tänne. Uudelta koneelta on vaikeuksia päästä päivittämään kotisivuja... Plääh. Tähän astinen blogeilu siis täällä. Eli kolmas eri käyttötarkoitus tälle blogi-sivustolle :). Jos tämä kerta nyt toden sanoisi! Onneksi en ole tätä poistanut.

22.7. Liedossa MM-karsintoja seuraamassa. Oli tosi hienot karsinnat ja mahtavia ratoja! Wow! Ja hyvät joukkueet saatiin Suomea edustamaan. Kiitos Katille matkaseurasta!

20.7. Lähdettiin ilta-ajelulle Sääksmäen maisemiin. Minun mummola on siellä ja ajeltiin kylää ristiin rastiin. Se on semmoinen oikein idyllinen ihana maalaiskylä. Pysähdyttiin isolle vanhalle hiekkakuopalle koiria ulkoiluttamaan. Siellä oli tilaa koirien juosta!

19.7. Ylökk:n iltakisat. Noh, ne kepit koituivat kohtaloksi molemmilla radoilla ja hyl molemmilta. Kepit on nyt ihan hajalla Jakella. Ei kannata kisata ennen kuin ne on kunnossa. Tosin unohdin tämän toteamuksen heti kotiin päästyä ja ilmoittauduin meidän omiin kisoihin elokuulle :). No, onhan tässä aikaa treenata! Ratoihin sisältyi myös hyviä pätkiä, erityisesti ensimmäiseen. Kontaktit olivat jälleen kerran aivan loistavat. Ekalla radalla tuntui muutenkin yhteistyö kohtuullisen hyvältä. Toka rata meni hulinaksi kyllä. Mutta pikku-Pro on kyllä nimensä veroinen! Se nousi jo 3-luokkaan :) Hienoa!

16.7. Minnan treeneissä oli ohjaajien keskittymis-harjoitusta. Hypyt oli numeroitu ja järjestys tuli Minnalta. Siinä piti sitten suunnitella rata mielessään kuvitellen. Eka kerta meni ihan kohtuudella. Sitte muut tulivat vielä häiriköimään suunnittelun ajaksi. Sillä kerralla meninkin sitten itse siihen hätäily-moodiin, enkä tehnyt kunnon selkeitä ohjauksia, vaan sitä "käpertymis-ohjausta" :) Kolmannella kerralla meni paremmin. Sitten vielä treenailtiin pikku pätkää, josta joku hyvä veto saatiinkin. Jopa kepit takaaleikkauksella muutamaan kertaan - ohoh! Kivat treenit oli!