Huh - ei tullut nollaa ja mahotonta menoa tiedossa!

29.10. Kesäkauden päättäjäistreenit. Vielä oltiin ulkokentällä, kun oli niin lämmintä. Isäntä teki semmoisen kokoelma radan edellisviikonlopun kolmosten kisoista. Jake kävi jotenkin ihan kuumana taas... Jäätiin takkuamaan kepeille... ylläri! Ei sitten millään... Vaihdettiin sitten koiria, menin Pron kanssa ja isäntä Jaken kanssa. Isännän kanssa Jake ei uskalla kuumita ihan sillain, kuin minun kanssa. Nyt se oikein yritti keskittyä niihin keppeihin, mutta olipa vaikeata silti. Luulen, että tuo pimeys kyllä vaikuttaa jonkin verran tähän. Viikonlopun kisoissahan Jake meni kepit todella nopeasti.

Näiden treenien jälkeen siirrytään talvikauteen ja me ei nyt otettu ryhmäpaikkaa. Ollaan semmosia vapaa-treenaajia :) Eli käydään silloin, kun tuntuu siltä. Samalla jään tauolle kouluttamisestakin, joten täähän nyt menee ihan mahottomaksi menoksi! :D

27.10. Isäntä taas kisaamassa, nyt Pron kanssa. En sitten suunnitelmista huolimatta mennytkään paikan päälle katsomaan, vaan suuntasinkin metsään loppulauman kanssa tekemään esineruutua.

Lakille 4 esinettä metsään ja tällä kertaa oli namipalkatkin mukana. Haki oikein hyvin. Tosin ekan esineen löydettyään ja kun oli tulossa se suussa minua kohti, sai matkalla hajun toisesta esineestä ja eka tipahti siihen paikkaan. No, toi sen toisen esineen sitten. Tokalla haulla toi sen eka tiputtamansa esineen ja sen jälkeen normaalisti loput.

Jollyn ruutu oli taas laaja ja lavea :) Se toi ekan esineen hyvin. Tokalla esineellä kävi samoin, kuin Lakilla, eli tiputti sen saatuaan hajun kolmannesta esineestä. No, seuraavalla haulla toi sen tiputtamansa. Viimeinen löytyi kanssa lopulta. Jollylla tällä kertaa kesti tuo etsiminen kauhean kauan, vaikka koko ajan tarmokkaasti niitä etsi. Ehkä se ruudun laajeneminen vaikuttaa tuohon...

Jakelle tein nyt samalla tavalla, kuin muillekin. Eli vein esineet (4) ruutuun Jaken odotellessa autossa. Yhden vein ihan takarajalle ja loput aika tasaisesti siitä etureunaa kohti. Jakehan on tällä hetkellä paras tässä :) Eka este nousi melki heti ja saman tien sen saadessa esineen suuhun, sen ainoa ajatus on tuoda se mahdollisimman nopeasti meikäläiselle, että pääsee leikkimään. Toka ja kolmaskin esine löytyivät nopsaan. Sitten neljäs (se kauimmainen) esine vähän takkusi. Vaihdoin lähetyskohtaa ruudulla, mutta Jake meinasi jäädä siihen lähelle vaan pyörimään ja jo vähän turhautuikin. Tein sitten valeheiton sinne kauas ja se auttoi. Jake lähti ruudun takareunaan, sai hajun esineestä ja toi sen taas vauhdilla. Mukavaa oli!

26.10. Isäntä meni Jaketin kanssa kolme rataa Tamskin kisoissa. Mun siis piti olla työreissulla, joten isäntä ilmoitti itsensä ja Jaken kisoihin. En sitten raatsinut vaatia ohjaajan vaihdosta, kun tuo oli niin innoissaan ;). Kyllä mua jännitti! Kun haluan itse tehdä ne nollat sitten joskus Jaken kanssa... Todella hyvät oli kaikki radat! Kaksi ekaa erityisesti, kolmannella Jake tuttuun tyyliinsä jo vähän liikaa kuumui. Eka rata oli hyppis ja se oli sujuvaa menoa. 3 rimaa tuli kuitenkin alas siltä radalta. Toka rata oli ihan älyttömän hyvä! Siinä jo hiki kihosi otsalle, kun näytti nollaa pukkaavan! Onneksi kolmanneksi viimeinen rima sitten tipsahti - huh! Kolmannella radalla tuli yksi rima ja kielto putken suulta, kun Jake kiehahti ja alkoi hyrräilemään ja haukkumaan putken suun edessä sen sijaan, että menisi sinne... huoh! 

24.10. Jolly akupunktiossa. Hyvin meni ja oli niin ilo katsella sen jälkeen, kuinka Jolly venytteli nautinnollisesti takapäätäänkin :)

Dramatiikkaa kerrakseen!

20.10. Pienenä matkan peruuntumislohdutuksena menin koirien kanssa metsään ja tein niille esineruudut. Isäntä lähti Pron kanssa Jänesniemen koulutukseen, jonne minunkin alunperin piti mennä. Mutta siis matkan vuoksi jouduin sen paikan myymään eteenpäin. Onneksi Katilla ja Tujulla oli ollut oikein hyvät treenit sen sijaan :)

Mutta siis, esineruutu. Laki teki sen tuttuun tyyliinsä ja nosti neljästä esineestä kolme ennen kuin kyllästyi. Tajusin sen hakiessa ekaa esinettä, että ei helkkari! Tää koira toimii namipalkalla tässä asiassa, eikä tietenkään yhtään namia mukana... Onneksi lelupussissa oli puruluu, joten iskin sen Lakin suuhun palkaksi, kun esine tuli :D. Oli se ehkä vähän hämmentynyt. No, seuraavat pari esinettä samalla tyylillä, mutta sitten into lopahti. Itse asiassa se kyllä löysi sen neljännenkin esineen, mutta ei tuonut. Haistoi vain.

Sitten Jolly kehiin. Jollylle oli kolme esinettä piilotettu ruutuun. Oikein iloisella tarmolla tyttö lähti niitä hakemaan ja kaikki sieltä toikin. Siinä etsiessä vaan se ruutu vähän niin kuin laajenee :) Etsintäalue on aikas laaja... kaikki tosiaan kuitenkin löytyi ja kaikki tuotiin hyvin.

Jake kehiin. Tämä oli itseasiassa eka kerta, kun Jaken kanssa tällain oikeasti teen esineruutua. Ihan pienenä pentuna jotain hyvin pientä, mistä se ei tajunnut mitään vielä silloin. Sitten Juhannuksena kannuksessa ihan pientä. Nyt kuitenkin rohkeasti vein kolme esinettä ruutuun tosin niin, että Jake näki kun vein ne. Sitten vaan poju irti ja etsimään. Ja VAU! Sehän haki kuin vanha tekijä! Vähän kuumui siinä lelun luovutuksen yhteydessä, mutta lähti sitten hakemaan taas uutta esinettä ja ihan nenä maassa haisteli! Tuotahan se ei meinaa jäljelläkään tehdä, kun ilmahajulla haluaisi vaan mennä eteenpäin. Kaikki kolme toi kuin ei mitään. On se poika!

19.10. No niin, meikäläisen piti lähteä työreissulle Kiinaan ja Usaan. Mutta lentokentällä sainkin sitten niin kovan allergiakohtauksen ruokailun jälkeen, etten uskaltanut jäädä koneeseen. Ehdin siis jo mennä sisään, mutta boardauksen loputtua halusin pois... Ovet oli siis jo laitettu kiinni, mutta ei onneksi vielä mitään muuta. Ei kun ovet auki ja ulos. Sain sitten vähän lääkitystä ambulanssi-miehiltä ja isäntä tuli hopealla ratsulla meikäläisen pelastamaan kotiin :)

15.10. Nyt kunnostauduin ja menin treeneihin. Ja kylläpä ne olivatkin ihan älyttömän hauskat treenit! Mira ja Nappis tulivat myös meidän kanssa treenimään ja mehän innostuttiin vaihtelemaan koiria ihan ristiin. Pääsin menemään Jaken lisäksi Ainolla, Norriksella ja Prolla. Ihan huippua! Jaketti pääsi Nappiksen ja Miran ohjattavaksi. Oli tosi kiva nähdä sen menoa muiden kanssa. Isäntä oli tekaissut radan meille ja siinä oli hyvin ärsyttävä ja turhauttava A-putki erottelu. Pitää siis treenata sitä taas...


Jake treenien jälkeen

13.10. Lisää uutisia Markon onnettomuudesta tuli heti seuraavana päivänä ja kyllä oli miehellä suojelusenkelit matkassa kyllä! Ulosajon vakavuuteen nähden pienillä vammoilla selvisi. Agility-väki kunnostatutui todella laajasti uutisen kuultuaan ja korvaavat kouluttajat löytyivät apuun. Järjestimme agility-epikset myös tukea antaaksemme. Kisat oli oikein lämminhenkiset. Meidän piti isännän kanssa kisata ristiin Jaken ja Pron kanssa, mutta oli toimistossa töissä ja niin hektisessä tilassa, etten mä mitään kisata kyennyt. Isäntä meni sitten rundin molemmilla.

Tässä tapahtuneesta kirjoitettu kuvaus lainattuna OneMind Dogs - FB-ryhmästä:

"

Agility connects people and Facebook creates power!

Last week (9th October 2013) we received sad news informing that Marko, one of the nicest and most energetic agility coach & handler in Finland, had been involved in a serious car accident and was in hospital at the intensive care unit.

Marko and his family have a dog school, several dogs of their own and in addition they have horses, cats, chicken etc to take care of. Their friends all around Finland understood immediately that the situation was serious and his family needs support; both in practice and also financially.

In only 24 hours his friends gathered over 50 agility trainers and coaches (even from distance of 300km!) to volunteer teaching in training classes, which Marko was not able to teach for the next weeks. Due to this massive and immediate volunteering action, they did not need to cancel any of the classes at their dog school!

In addition: friends of Marko organized last Sunday an unofficial agility competition only within 4 days after the accident! The competition had about 250 attenders and plenty of prizes donated by companies.

We all believe in that all the positive attitude and kindness that Marko has shared over the years has created so much positive energy around him that this all was possible.

The last news, though the best!

We received great news from the hospital stating that Marko has recovered from the seriously hazardous car crash with no major injures and he is now been able to arrive home to his family!

All this was possible due to the power of agility community and Facebook!

We wish all the best for Marko and his family! We wish to see Marko back in agility as soon as possible!

"


Epis-tunnelmaa

12.10. Käytiin risusavotassa Pron kasvattajien luona. Sinne tulee ensi kesänä lampaita, joten metsää on hakattu laitumen tieltä pois. Sitä sitten raivattiin porukalla. Mukavaa oli! Ja ihana taivas takasin ajellessa.


Tähän se lammasaitaus sitten laitetaan


Väsyneet kanssa-talkoolaiset :)


Kerrassaan upea taivas takaisin ajellessa.

8.10. No nyt sitten kipaisin Frendtex-kutsuille ja lähetin taas isännän treeneihin myös Jaketin kanssa. (Hyi mua, tästähän tulee tapa!). Kotiuduttuani olikin aikamoisia uutisia. Jollyn kasvattaja-setä oli joutunut auto-onnettomuuteen, eikä tiedetty muuta, kuin että vakavaa on. Kyllä oli sydän syrjällään, kun odotettiin lisää uutisia.

Agilitya syksyn kauneuden keskellä

6.10. Janakkalassa jatkettiin. Isäntä nyt vuorossa Pron kanssa. Ja radat olivat erinomaiset. Eka ja toka rata tosin hylyt, kun sujuvasti käväistiin väärällä esteellä matkan varrella, muuten puhtoista menoa. Viimiseltä radalta 5 vp muurinpalikasta. Oli kyllä hyvännäköistä menoa! Voi kun itsekin osaisi tolleen.

5.10.  Janakkalassa kisaamassa. Otin reteesti kolme starttia, vaikka se kolmas yleensä onkin meille liikaa. Eka ja toka rata 15 vp ja viimeinen oli kuin olikin liikaa -> hyl. Hyviä pätkiä taas tuli, mutta kepit ei onnistunut millään radalla kerralla. Ekalla radalla tuli vielä pyörähdyksiäkin ennen putkeen menoja, mutta niistä ei tuomari rokottanut. Ihan kivalta kuitenkin tuntui nuo radat sinänsä. Illalla mentiin Hennin luokse iltaa viettämään ja yökin siellä vietettiin. Ihanat pellot siinä vieressä, oli hyvä käydä lenkillä! Pron kasvistäti Missu ja Juha tulivat myös istumaan iltaa. Aivan tosi kivaa oli meillä!


3.10. Jepu kävi hieromassa koko nelijalkaisen porukan. Kylläpä nuo nauttivat. Me kaksijalkaiset sitten jäykkäselkäisinä könyttiin ylös lattialta lopuksi... Tasan ei käy onnen lahjat!

30.9. Isäntä taas laitettiin viikkotreeneihin molempien koirien kanssa. Kiltisti meni. :)

29.9. Ei koirajuttu, mutta eläinjuttu :) Käytiin Johannan ranchilla vierailulla tutustumassa siihen touhuun. Olipas siellä monenlaista eläintä! En edes tiennyt, että kanojakin on niin monenlaisia...

Tässä parit tuttavuudet:


Kalkkunat on kilttejä, niitä voi silittää :) Mun uskomus oli, että niitä pitää juosta karkuun!




Tää oli joku risteytyskana, vinkeen näköinen kyllä!


kultafasaani

28.9. Jänesniemen Elinan koulutus. Olipa tosi kiva treenirata! Siinä oli vauhtia ja monta erilaista vaihtoehtoa tehdä sitten tekniikoita vaativat paikat. Alussa sain ihan kivan suunnitelman toteutettua, jossa ensin pelkäsin jotta ehdinkö - ehdin! Ja suunnittelin vielä ihan itse sellaisen vaihtoehdon, jota Elinakin suositteli :) Jee! Jake meni kepitkin oikein, vaude! Vielä yksi vaude siitä, että jouiduin yhdessä kohdassa ihan kunnolla jarruttamaan Jaketin menoa, ettei hakeutunut väärälle esteelle, vaan teki tiukan käännöksen. Aluksi tein tietty semmoisen hellän jarrutuksen, kun Jake yleensä niin herkästi kääntyy, ettei välttämättä sitten edes mene sinne esteelle... Nyt todellakin meni. Jouduttiin jarruttelemaan useampaankin kertaan, että tuli tarpeeksi voimakas jarru. Ilahduttavaa! Oikein hyvä treeni ja mukavaa oli.



Jäähdyttelylenkillä, aivan upea auringonlasku!