Itku pitkästä ilosta

Jahas, tähän postaukseen sisältyy hyvää ja huonoa uutista.

Aloitetaan hyvillä uutisilla. Tamskin iltakisoissa käytiin starttailemassa ja sieltähän meille sitten tuli ensimmäinen 0-tulos 2 luokasta. Rata ei ollut ohjauksellisesti ollenkaan täydellinen, mutta Jaketti se silti teki, niin kuin lopulta halusin. Mukavoo! Tein havainnon, että ennakointini ovat myöhäisiä ja löysiä johtuen siitä, että "ennen vanhaan" Jake tuli herkästi kokonaan esteeltä pois ennakoinnin tehdessäni, joten opin sellaisen "esteelle hyppäämään kannustavan ennakoinnin". Tätä täytyy nyt hioa sitten oikeanlaiseksi, että toimii jatkossa. No, joka tapauksessa meno tuntui taas kivalta ja mikä mahtavinta - epätäydellisestä ohjauksesta huolimatta Jaken kanssa onnistuttiin!




Paimentamassa käytiin sekä Jaketin, että Pron kanssa. Mentiin ensin käymään Salossa työpaikallani ja Somerolle sieltä mennessä löydettiin aivan ihana lenkkipaikka! Treeneissä Jaken kanssa taas sitä hakukaarta koitetiin hioa ja Pron kanssa myös. Vieläkin Jakelta loppuu usko matkan ollessa liian pitkä ja se kääntyy ennen katrasta takaisin. Erityisesti vasen puoli on vaikea. Siispä treenattava kohde edelleen. Pron kanssa oltiin isolla laitumella ensin ja saatiin kyllä hyvin lampaita hallittua ja liikuteltua. Kaarelle lähtö vain oli turhan kiihkeä, joten seuraava treeni tehtiin pienemmässä aitauksessa ja keskityttiin sen saamiseen rauhallisemmaksi. Näissä treeneissä viihtyy niin hyvin! Illalla molemmat poitsut olivan ihan kanttuvei.


Ihana lenkkipaikka!


Nautinnollista piehtarointia


Kunnon paimennuskelit. Treenit pidettiin lyhyinä ja vesiletku kovassa käytössä viilennykseen.

Sitten ne itkettävän huonot uutiset. Valmennusryhmään mentiin treenailemaan sunnuntaina. Lämmittelylenkillä (Pron jäähdyttelylenkki) päästin koirat kentän vieressä olevaan pieneen vesirutakkoon uiskentelemaan. Niin kuin viime kesänäkin... No, tällä kertaa ei olisi pitänyt. Jake tuli aiemmin pois ja steppaili siinä vieressäni. Yhtäkkiä huomasin, että maassa on verta joka paikassa. Äkkiä pois rutakosta ja tutkimaan tilannetta. Jaketti-paran vasemman etujalan antura oli aivan auki ja veri vaan pulppusi sieltä. Mitään törröttäviä esineitä siinä ei näkynyt, vain haava. Äkkiä kipitettiin takaisin kentälle hoitamaan tassua. Onneksi Sanna oli paikalla ja tiesi tasan mitä haavalle kannattaa tehdä. Saatiin jalka sidottua väliaikaisesti ja sitten eläinlääkäriasemalle hoitoon. Rauhoituksessa Jakelle sitten laitettiin 6 tikkiä, haava oli kovin leveä ja syvä. Onneksi ei kuitenkaan mitkää jänteet vahingoittuneet. Nyt meillä on sitten saikkua tiedossa pitkäksi aikaa ja pieni tötteröpää taloudessa. Toivotaan, että paranee oppikirjojen mukaan tuo haava. Hoidan sitä kyllä niin hyvin, kuin mahdollista! (Jake itse on kyllä jo aivan reipas...)


Jake tikkauksesta tulleena ja heräämistä odotellessa.


Tassussa kunnon pääkallopaketti

Laitetaas loppuun vielä ennen onnettomuutta mukavia uima-kuvia, sitä ehdittiin hellepäivinä tehdä usemman kerran. Nyt tuleekin sitten taukoa tuohon touhuun, onneksi kyllä helteisiin myös!