8.-9.9.

Käytiin Laukaassa kisailemassa kolmen startin verran. Radat olivat oikein kivoja, mutta eihän me mitää osattu J. Tai no, osattiin paljonkin, mutta ei kaikkea samalla radalla. Ja ne pirskatin kepit... Ei menneet yhdelläkään radalla kerralla oikein – plääh! Hyviä pätkiä tuli toki ja mikä erityisesti lämmitti mieltä oli se, että rimat ei roiskuneet. Aivan loistavaa. Vain yksi rimantiputus ja sekin siitä syystä, että Jake ajautui huonosta kulmasta hypylle kaataen koko siivekkeen. Upeita irtoamisia myös mahtui parille radalle, tosin yhdelle radalle myös semmoista minuun kiinni jäämistä: hau, hau, hau – mikä este, missä? Vaikka suoraan nenun edessähän se olisi ollut. Kontaktit oli loistavat. Minulla on hyppäri-peikko nyt päässä J

Käytiin myös kävelemässä vanhoja lenkkipolkuja – olipa ihanaa fiilistelyä! Ja se ihana rauha kävellä, ei tarvitse koko aikaa katsella milloin joku tulee vastaan. Kylläpä me käveltiinkin. Kisojen jälkeen mentiin Satun mökille ja siellä heitettiin kanssa ihan kunnon lenkki. Eve-tollerinkin kanssa kaikki meni ihan loistavasti. Seuraavana päivänä käytiin sienimetsässä ja sinnehän saa aikaa tuhraantumaan kyllä! Koirat tykkää, saa monta tuntia juosta metsässä. Oppisivat olemaan tallomatta niitä sieniä... Ihana viikonloppu, aivan täydellinen!

3.9.
Viikkotreeneissä Jaken ja Pron kanssa. Teemana oli kontaktit (jee, meidän bravuuri! :)). Heti huomioitakoon, että Jaken kanssa tarvii harjoitella putki-kontakti erottelua... Harjoituksen alussa oli heti semmoinen kohta ja eihän me olla harjoiteltu. Joten pikku-Jake tietysti valitsi mieluummin putken, eikä edes huomannut koko A:ta! :). Jaken kanssa oli vähän vaikeampaa, kuten aina. Se reagoin meikäläisen rintamasuuntaan liian voimakkaast, kun on tarkoitus kertoa sille ennen hyppyä, että tämän jälkeen käännytään. No, Jakehan tuumaa, että käännytään heti, jo ennen hyppyä. Pron kanssa olikin ihanaa sitten mennä, kun se meni sillain, kuin pitääkin! Oikein hieno rata saatiin aikaiseksi, kerta kaikkiaan! Toi teki itsellekin NIIIIN hyvää, että osaahan sitä ohjata, jos koira menee... Mutta, saatiin me Jaken kanssa kerran kepit suorilta oikein - jes!