Makiaa, makiaa ja hulluna on hyvä olla!

Siinä ne on, nollat kasassa 2-luokkaa varten!

Jyväskylässä käytiin kipaisemassa lauantaina ja heti ekalla radalla onnistuttiin. Jännitystä toki oli matkassa mukana. Jätin Jaketin lähtöön ja kävelin radalle suunnittelemaani omaan aloituspaikkaan. Kun käännyin, oli Jake hinuroinut itsensä aivan ekaan esteeseen kiinni. Siitä jos olisin kutsunut, niin ali olisi tullut. Kysäisin kiltisti tuomarilta, saanko käydä korjaamassa. Sain luvan ja ei kun takaisin laittamaan koiraa lähtötelineisiin. Tokalla kerralla pysyi ihan hyvin ja päästiin matkaan. Rata oli kiva, sujuva ja helppo. Se sujui oikein hyvin ja nollan kera tultiin sitten maaliin asti.

Toka rata, eli hyppäri, sitten startattiinkin jo 2-luokassa. Sekin sujui ihan hyvin, mutta pieni rytmitysvirhe ennen keppejä ajoi Jaken kepeille liian lujaa. Kepeille tultiin putken ja hypyn kautta, jolloin vauhti oli kova. Rytmitin liian myöhään, joten sillä ei ollut enää vaikutusta Jaken vauhtiin. Otettiin kepit sitten parikin kertaa uudestaan, ennen kuin lähti menemään oikein. Yksi rima vielä tipahti, mutta tulos tuli kuitenkin.

Noi nolla tuli sitten aika lähekkäisissä kisoissa, jotka startattiin. Vaikka eka on viime vuoden puolelta, niin sen jälkeen startattiin vain kerran ennen pidempää taukoa. Nyt voi kai todeta, että on alkanut se yhteinen tekemisen meininkin löytymään.

0-rata (voitettiinkin)

Pitkä päivä oli Jyväskylässä, sillä isäntä kisasi Pron kanssa sitten vielä 3 starttia 3 luokille. Ne oli aussie-mestaruudet ja ratkottiin kahdessa viimeisessä startissa. Ei tullut mestaruutta meille, kaksi ekaa rataa taisivat olla hylkyjä, viimeisellä tipahti yksi riman-vihulainen. Pirkanmaalle se kuitenkin tuli, kun Eeva ja Ruu tempaisivat tupla nollan. Onnee!

Seuraavana päivänä taas aamutuimaan liikenteeseen ja tällä kertaa nokka kohti Someroa ja paimennuskurssia. Eli lisää ihanuutta viikonlopulle, oikein makeaa mahan täydeltä! Sekä Jakelle, että minulle. Yksi paikalla olevista paimentajista tuumi, että "koiraharrastajat eivät kyllä ole ihan täysjärkistä sakkia". Siinä sitten yhdessä muotoiltiin asia niin, että "hulluna on hyvä olla". :)

Teorialla aloitettiin ja sitten tehtiinkin pop-up kisa! Marika tuomaroi ja uskaliaimmat tekivät koko radan läpi. Me ei vielä voida tehdä, koska Jake ei vielä hae niin kaukaa lampaita. Otettiin sitten tolpankierto, porttien läpi ajo ja häkitys. Tolpankierrossa oli vähän häsläystä, Jaketti ampaisi vähän liian innokkaasti liikkeelle ja lampaat singahtivat jalkoihin. Niitä sitten koiran kanssa irroittelin itsestäni ja saatiin ne kiertämään tolppa (jes). Sitten lähdettiin ekaa porttia kohti. Linjat on tärkeitä ja koitinkin saada lampaat pysymään siinä. Poispäin kuljetusta ei olla ehditty treenaamaan tarpeeksi ja se olikin vähän haastavaa. Jake lähti väkisin kiertämään, eikä meinannut ajaa niitä suoraan ollenkaan. Välillä saatiin vähän sen näköistä aikaan. Lampaat saatiin kuitenkin kulkemaan aika hyvin linjassa. Molemman portitkin mentiin läpi. Häkityksessä sitten lampaat jäivät himppasen liian kauaksi Jaken taitoihin nähden. Menin avaamaan portin ja koitin saada Jaken lähtemään hakemaan lampaat. Pöh se ymmärtänyt yhtäkkiä mitään moisesta. Jouduin sitten menemään lähemmäksi lampaita, että saatiin ne mukaan. Sen jälkeen saatiin ne kyllä ihan nätisti häkkiin ja sitten sieltä pois myös. Sen verran pitää olla vähän ylpeä itsestä, että taisin ekaa kertaa tarkkailla lampaita sillain rauhallisesti ja koko ajan. Eli sinänsä en Jakea laittanut turhaan tekemään mitään ylimääräistä.


Arvostelut osioista, mitä tehtiin Jaken kanssa.

Marika otti samalla kuvia ja Jakesta tämmöiset löytyi. Täältä löytyy muistakin kurssilaisista.

Tämän jälkeen treenattiinkin sitten lampaiden hakemista. Jaketin kanssa keskityttiin siihen, että se irtoaisi minusta. Vuoron perään lähetettiin hakukaarelle Molly-koiran ja Jaken kanssa. Se oli hauska harjoitus! Samalla tuli treenattua sitä, että koira odottaa rauhallisesti, vaikka toinen koira tekee töitä siinä nokan edessä. Saatiin muutama oikein hyvä irtoaminen! Ehkä se tästä alkaa lutviutumaan. Kivaa! Jake oli onnellinen ja niin minäkin. Kotiuduttua se onkin nukkunut koko ajan. No, piti meikäläisenkin pikku päikkärit ottaa... Hulluna olo väsyttää :P.


Tämmöinen hommattiin tulevaisuutta varten - jännää!

Kisavalmius hakusessa ja niin myös ostajat

Kilpailuihin tähtäävä paimennuskurssi jatkui. Tehtiin ekana kilpailun osioista tolpalta haku ja kuljetus yhden portin läpi. Siinä tuli niin esille se, että Jake ei osaa vielä hakea kauhean kaukaa ja että poispäin kuljetus on sille perin käsittämätöntä. Toisin sanoen ihan perustreeniä tarvitaan edelleen. Seuraavaksi otettiin häkitys ja sieltä lampaiden poisotto. Se sujui yllättävän hyvin! Ekalla kerralla Jaketti hämmentyi, kun astuin aitauksesta ulos ja lähetin lampaiden taakse aidan takaa. Mutta tokalla kerralla jo meni ihan hyvin. Haku ja aitauksesta ulostulon jälkeinen kokoaminen sujuivat oikein hyvin. Tästä on hyvä jatkaa :) Ja edelleen ihastelen Jaken asennetta lampailla - ei höyryä.

Käytiin tekemässä myös hyppytekniikkatreeniä Hervannan kentällä. Henna ja Myy olivat myös mukana ja oli kiva nähdä heidän menoaan. Myy muistuttaa niin paljon Jakea nuorena. Ei siis ulkoisesti, vaan tekemisen meiningissä. Jake meni treenin hyvin, mutta meikäläinen oli aivan jäässä ja sorruin jani-petteri -ohjaukseenkin...

Jäähdyttely lenkille mentiin ihanan keväiseen metsään. Tässä aika perinteinen sinivuokko-kuva...


Tässä koiratouhujen ohessa yritän myydä kolme asiaa:

1. Auto-häkki



2. Moottoripyörä



3. Asunto

http://www.etuovi.com/kohde/9820138

Ostakee joku!

Paimennuskokeet tähtäimessä ja paljasjalka-agilitya

Paimentamassa taas oltiin. Ensin tiistaina Jaken ja Pron kanssa ja sitten lauantaina Jaken kanssa. Tiistainan Jaketin kanssa jatkettiin hakukaaren parantamista ja koitettiin saada hakumatkaan lisää välimatkaa. Kyllä se jo kauimpaa hakikin, mitä tähän mennessä. Pron kanssa koitettiin saada se vähän lukemaan katrasta itsenäisesti. Lauantaina alkoi paimennuskokeisiin tähtäävä kurssi, jolla olen siis Jaketin kanssa. Olipa mielenkiintoista kuulla miten ne kokeet menee ja mitä niissä oikein pitää osata. On meillä vielä treenattavaa... Teorian jälkeen treenattiin hakukaarta ja poispäinkuljetusta. Kuljetusta otettiin sisätiloissa viimeksi ja nyt Jake oli vähän ihmeissään, että mitä tässä nyt oikein on tarkoitus tehdä. Tähän väliin pakko hehkuttaa, että vaikka Jake ei ymmärtänyt mitä siltä halutaan, se ei höyrähtänyt! Jes :)




Jake yllätti menemällä tilan koiran viereen ihan kiinni odottelemaan.



Tänään oli sitten agilityn vuoro. Oltiin Mouhijärvellä valmennusryhmässä Markon opissa. Ihan hyyviä pätkiä saatiin aikaiseksi, mutta ei kauhean pitkiä ehjiä pätkiä. Unohdin sitten kengät kotiin, joten kipitin avojaloin. Sepäs olikin hauska kokemus. Mukava treeni oli kyllä taas!

Ai niin, olipas kiva ilmoittautua kisoihin, kun sai ruksitella luokkanousumahdollisuudet :)

Kyseenalainen, mutta ei sentään turha NOLLA.

Riihimäen kisareissu takana. Me tehtiin taas NOLLA! :) Joskin mielestäni se on kyseenalainen ja itse annoin itselleni ja Jaketille 5 vp. Mutta virallisiin tuloksiin se kirjattiin ihan nollana. Kiva ja lempeä tuomari meillä. Nolla tuli heti ekalta radalta ja sit vähän jänskättikin, että ei kai toivottavasti vaan enempää tule. Nimittäin se ekakin nolla on samalta tuomarilta, jotenka luokkanousua ei olisi ollut tiedossa noista kisoista kuitenkaan. Olisi saattanut ehkä harmittaakin turhat nollat.

No eipä hätää, toka rata, josta muuten tykkäsin kaikin puoli eniten, oli hylky. Mutta se oli tosi kiva ja meno tuntui häikäisevän hienolta. Kolmas rata oli hyppäri ja siihen tein ihan tyhmän ohjaussuunnitelman, joten ansaitsinkin sen kaiken tupelluksen ja räpellyksen. Mutta ei siitä sen enempää, olen jo unohtanut koko radan. Kylläpäs tuntui hyvältä kisata. Siis tosi hyvältä!

Eka rata, jolta tuli (kyseenalainen) nolla:



Toka rata, joka on mun suosikki:




Toiseksi tultiin ja hymy oli herkässä

Laavulla lempikin leimahti

Jolly on nyt saanut 3 kerran laserhoito-kuurinsa. Ekan kerran jälkeen se oli aika kipeän oloinen, kuten Elina varoittelikin. Mutta toisen kerran jälkeen selvästi notkeamman ja parempivointisen oloinen. Oli taas niin ihanaa nähdä, kun se nautinnollisesti venytteli takapäätään. Tänään käytiin justiinsa se viimeinen kerta, joten siitä ei vielä voi sanoa mitään. Uusitaan  n. kuukauden päästä, jos on tarvetta. Ja luulen kyllä, että on.

Viime aikoina on ollut aivan ihanat kelit! Aurinko on meitä hellinyt ja ihan keväinen fiilis. Käytiin yhtenä päivänä laavulla nautiskelemassa keleistä. Useampi tunti siellä vietettiin makkaraa paistellen ja kahvia juoden. Laki sai jonkun ihme ahaa-elämyksen, että haluaa kovasti leikkiä Jaken kanssa. Ja sitten se leikki vähän muuttui ja Laki koitti kovasti astua Jakea. Laki oli jotenkin niin ihastunut, että ei meinannut nahoissaa pysyä. Jake ihan joutui huomauttamaan asiasta ja sen jälkeen leikki-into unohtui. Jake oli kylläkin vähän järkyttynyt. Ensinnäkin ylipäänsä Lakin halusta leikkiä sen kanssa ja toisekseen siitä, kun joutui huomauttamaan asiasta. Olin kyllä hyvin yllättynyt, että uskalsi huomauttaa Lakille liiallisesta innokkuudesta. Pöhköjä koiria.





Laavulla käynti ajoittui Jollyn ekan laseroinnin jälkeiselle päivälle, joten typykkä oli kyllä kovin kipeän oloinen reissun jäljiltä. Annoin sille särkylääkkeen ja haudoin selkää lämpimällä kauratyynyllä. Sitten back-on-track loimi päälle ja nukkumaan.

Lauantaina käytiin Turussa, kun isäntä kisasi Pron kanssa. Tuomarina oli SM-kisoissakin tuomaroiva Kroatialainen Alen Marekovic. Kovin oli tiukan ihanneajan hyppärille määrännyt. Mutta Prohan sen alitti kyllä. Hyvä rata oli, harmittavasti vain 1 rima tuli alas. Seuraavat kaksi agilityrataa olivat vähän löysemmillä ihanneajoilla, niissä kuitenkin väärä rata molemmista ja hylkäys.

Jollya liikuttelin usein, ettei sen tarvitse puutua paikalleen autossa. Toin sen sisälle halliinkin pitkästä aikaa. Ja voi kun se oli innoissaan ja onnessaan! Hitsi.... miksi en ole tuota nyt sitten tehnyt taas. Jatkossa täytyy kyllä Jollynkin aina päästä haistelemaan kisatunnelmaa. Jolly sai pötkötellä myös yksin takapenkillä, että on enemmän tilaa ympärillä. Hyvin meni reissu.

Isäntä kävi kaverinsa kanssa toistamiseen laavulla ja nyt jätettiin Jolly minun seuraksi kotiin. Ihan siksi, ettei rasitu liikaa taas monen tunnin lenkillä. Kävin sitten kaksin sen kanssa lenkillä ja taas se oli ihan onnessaan. Laatuaikaa mamman kanssa.



Menin isännän vetämään agilityryhmään kuokkimaan Jaken kanssa. Pitkästä aikaa treenaamaan siis! Olipas se kivaa! Tehtiin sellaista hauskaa 15 esteen radanpätkää. Ei tällä kertaa ihan 0 pystytty, mutta hyviä pätkiä oli ja meno tuntui mukavalta. Jaketin pää meinasi höyrähtää ja heti rimat roiskahtelivat. Huomautuksen jälkeen keskittyi taas tekemiseen. Mukavat treenit!