torstai 27. syyskuuta 2012

26.9. Käytiin ProCaniksella Mouhijärvellä treenaamassa. Eka otettiin 26 esteen harjoitus kisanomaisesti ja se piti mennä loppuun virheistä huolimatta. Ja antaa positiivista palautetta itselleen. Meillähän tapahtui radalla kaikkea :). Mutta alku oli hyvä, vähän jänskätti se. Tein sylivekki-pyöritys - toimi loistavasti! Päällejuoksut toimivat myös hyvin ja pystyin hyvin jatkamaan virheistä huolimatta. Sen sijaan huomasin muutamaan otteeseen olevani väärässä kohdassa ohjaamassa... se on inha tunne! Ai niin! Ja ajattelin linjoja ohjausta suunnitellessani!!! Jes :)

Sitten käytiin rata läpi porukalla ja viilattiin ohjauksia. Teinkin pari muutosta siihen ja sitten uudestaan. Toimi oikein kivasti! Vaihdoin yhden päällejuoksun twistiin - hyvä! Ja sitten paransin ajoitustani ja tein ennakoivan valssin. Tämän olin kyllä suunnitellut alunperinkin, mutta toteutus oli jotain ihan muuta. Nyt sain onnistumaan ja hyvin menikin. Saatiin oikein hyvää pätkää aikaiseksi.

Lisäksi minun piti ohjata "jäykällä katseella" :D Tähän oikein paneuduin ja oikein mollotin silmät lautasina Jakea, suorastaa hypnotisoin sitä. Sehän toimi! Eli tuli katsottua koiraa :P.

24.9. Viikkotreeneissä. Kolmenlaista harjoitusta tehtiin ja otettiin siinä yhteydessä myös viime kerralla huomattu kontaktihärö. Eli että kun menee seuraavalle esteelle ohjausasentoon, niin sieltäpä luikahdetaan ilman lupaa pois. Ekassa harjoituksessa oli pieni hyppykuvio ja A. Saatiin ihan hyviä onnistumisia. Jaken ja Pron eron huomasi näissä taas hyvin. Tein persjättömäisen ohjauksen yhdelle esteelle :D. Kai tuollekin nimi on, mutta en nyt just muista. Jakella toimi oikein loistavasti, mutta Prolle se tarvitsi tehdä huomattavasti aikaisemmin, taikka tuli esteen ohitus. Ennakoiva valssi, jonka jälkeen piti tulla kahden lähekkäin olevan esteen jälkeen A:lle toimi Jakella hyvin, Pro sen sijaan herkästi hyppäsi jomman kumman hypyn. Pro pysyi paremmin kontaktilla ohjaushämyjä tehdessä. Itse asiassa oikein hyvin. Jaketti sen sijaan livisteli.

Toisessa harjoituksessa oli yksinkertaiselta vaikuttava kuvio, jossa puomi ja kaksi rinnakkaista hyppyä sen jälkeen. Siihen piti tehdä valssi ja sepä oli vaikeaa! Kun piti ajoittaa se oikein, ettei koira tullut välistä, rimat tippuneet tai väärää linjaa takaisin puomille mennessä. Huhhuijaa!

Kolmas treeni oli keppi-treeni. Tehtiin siinä huomio... Meidän kepithän on joka toinen valkoinen ja joka toinen vaaleansininen. Oli hämärä, joten näkyvyys vähän heikko. Jake pujotteli huonosti jättäen lähes säännöllisesti vaaleansiniset kepit väliin. Vaihdettiin kaikki kepit valkoisiksi, eikä mitään ongelmaa pujottelussa! Nyt täytyy käydä tuon pojun näkö tarkastamassa... Silmäpeilaus tehtiin silloin, kun lonkat kuvattiin, mutta siitä on jo kohta pari vuotta.

maanantai 17. syyskuuta 2012


17.9.
Viikkotreenit. Eka katsottiin ottaako koira juostessa lelun, kun se heitetään... Eli siis että koirasta pidetään kiinni, itse lähdetään juoksemaan karkuun ja heitetään lelu jossain vaiheessa maahan koiran ottaessa kiinni. Jos pysätyi lelulle, niin hyvä juttu - ei jahtaa. Jännitti miten Jaken kanssa käy... Mutta sehän otti oikein hienosti lelun joka kerta! Prokin otti, se tosin juoksi vähän ohi ensin, mutta palasi aina hakemaan sen. Hieno juttu. Sitten kontakteilla tehtiin jotain erikoista koiran hämäämiseksi ja käskyhäiriöitä myös. Hienosti pysyivät.

Varsinainen treeni oli pieni radan pätkä viikonlopun 2-luokan kisasta. Siinä tuli kivoja onnistumisia - jälleen takaaleikkaus Jaken kanssa - jes, jes!  Puomin jälkeen tein niiston ja todettiinpa sitten, että tuollainen este-ohjaus saa Jaken tulemaan kontaktilta pois ilman lupaa... Just... Pidinkin niitä kontakteja niin hyvinä... No, treenattiin sitä muutaman kerran. Täytyy jatkaa niitä lisää. Treenattiin niistoa muutenkin ja saatiin hyviä niistoja tehtyä sillain ilman vauhtia. Vauhdin kanssa tuli vähän onkhelmaa. Sitten tehtiin valsseilla sama ja siinä sain kyllä kerran oikein hienon kuvion tehtyä. Kepit... pläh... No, menihän ne lopulta. Keinulla Jake oli ihan huolimaton ketkale kontaktilla! Se ei pitänyt huolta, että pysähtyi oikeaan kohtaan. Siihen se maahan pysähtyi kontaktin eteen. Ja treeniä tarvitaan... Loppusuoralla rimat vähän lentelivät, kunnes Minna kieputti keskimmäiseen rimaan hihnan sillain löysästi ympäri. Johan tuli jättiloikka :) Ei ainakaan rimat tippuneet!

Pro meni oikein hyvin. Valssikohtaa sen kanssa tankattiin jonkin verran, koska valuin itse valssissa liikaa taakse päin. Rimoja tuli alas siitä syystä. Saatiin onnistumaankin hyvin. Lentokeinu me tehtiin ja Pro vähän säikähti sitä. Otettiin pari kertaa uudestaan ja alkoihan se onnistumaan hienosti. Luulen myös pimeyden tehneen tepposen, koska ekaa kertaa kepeille tultaessa minusta ainakin näytti, ettei Pro havainnut niitä ollenkaan. Ja se kyllä normisti menee, jos vaan näkee - vaikka ohjaus ei olisikaan ihan täydelline. Hyvät treenit!

15.9.
Omissa kisoissa oltiin. Eka rata oli juuri sellainen höyrypää-rata. No, olisinhan minä voinut varmasti ohjatakin paremmin, mutta kyllä nyt täytyy sanoa, että kun toisella vaan silmät pyörii päässä ja haukku-möykkä käy, niin on se vaikeaa. Pyörimistä, hyörimistä, huutamista, huiskimista ja kaikkea sellaista. Tultiin sitten kesken pois, kun kepeillä ei maltettu pujotella loppuun asti ollenkaan.

Toinen rata, joka oli hyppäri (näitähän olen alkanut jänskäämään...), meni itseasiassa oikein kivasti! Jake ei ollut siinä höyris, vaan meni ajatuksen kanssa. Kepit olivat ainoa missä tankattiin taasen. Ekalla kerralla lähti oikein!!! Meikäläiseltä pääsi spontaani tuuletus - ja joko se, tai joku muu aivoitus sai Jaken pomppaamaan pois sieltä sitten. Kun kepeiltä lopulta päästiin eteenpäin, tehtiin aivan upea takaaleikkaus!!! Noihan on olleet mulle peikkoja. Siis se meni niin hyvin ja luontevasti, vieläkin hyvä mieli tästä :). Yksi siiveke kaadettiin vielä, mutta sujuvasti se rata meni. Näpilläkin meni tämä rata oikein hyvin ja kyllä oltiin iloisia.

13.9.
Päästiin Suoknuutin Jaakon oppiin -jee! Näp-näppärä oli mukana ja itseasiassa Skä oli tunnin hankkinutkin. Kiva, kun päästiin mukaan! Treeni sinänsähän oli semmoinen reipas 27 esteen nykäisy, josta jo het arvasin, että ihan muutamaa estettä tullaan hinkkaamaan :) Hyvä niin. Alkuun Jaakko käski tehdä semmoisen ohjauskuvion... tai oikeastaan aloitussijoittumisen, että eipä olisi tullu pieneen mieleenkään. Vissiin ikinä! Mutta se oli ihan älyttömän näppärä ja toimiva systeemi.Tuli muistutettu mieleen taas se linja-ajattelu... Nytkin huomasin, että en sinänsä este-kohtaisesti ajatellut, mutta ajattelin jotenkin ohjaus-kohtaisesti. Mutta nyt siis - ensin linjat ja sitten mietitään millä keinoin siihen päästään! Tehtiin pakkovalssi kepeille. Sehän lähti ihan hyvin, kun saatiin jalat järjestykseen. Poispäin käännöstä tankattiin ja saatiin se kotiläksyksi.

Sitten se huomio, jota Minna on mulle sanonut vissiin aina ja myös Jari, mutta olen ollut kielto-moodissa :) Eli olen sujuvasti kuunnellut ja ajatellut, että ne vissiin puhuvat jostain muusta Jakesta, kun eihän tuo pikkupoika sellainen höyrypää ole... No on se. Eli sillä menee överiksi. Ei osaa padota sitä energiaa vaan se tulee höyrynä korvista ulos ja silmät pyörii päässä ja kaikkee. No, Jaakko siihen tarvittiin sitten sanomaan ja tämä muka sitten tuli meikäläiselle valaistuksena. :) Sori Minna ja Jari! Kyllä mä tiedän, että tätä olette vähän niin kuin vihjanneet jo aika kauan. Nyt meikä tahtoo oppia miten tehdään semmoisia vietin patouttamis-harjoituksia!

Niin, Kaarina tuli sitten taas esiin. Eli aivot hävisivät ja suusta pääsee vain sellainen lammasmainen "jo-o-o-o-o" joka asiaan. Mitään ei osaa ajatella enää itse... Se on kauhea tunne. Mutta Kaarina sai kaverin! Nimittäin pelko-Pauliinan :) Koska Skä oli samanlainen! Näinpä Kaarina ja Pauliina sitten siellä treenasivat...

10.9.
Jaken viikkotreeneissä ja Pro tietty mukana myös tohinoissa. Treenasin kontakteja molempien kanssa siinä sivussa ennen omaa vuoroa. Hienosti pojut pysyivät. Tein valsseja ja persjättöjä alastulokontaktille, ei ongelmia. Varsinainen treeni oli pieni hyppy-putki hässäkkä, jossa tarkoitus oli hyppymutkasta päätyä aina eri kohtaan. Eli piti kuvitella radan jatkuvan aina eri suuntaan. Sehän tietty vaikutti sitten siihen miten hyppymutka ohjattiin. Se oli aika vaikeata. Ensi alkuun Jaken kanssa mennessä huomasin ihan saman efektin, kuin usein kisoissa käy. Eli tutustun kyllä, mutta kun koira tulee mukaan, niin jotenkin se ajatus katoaa. No, siihen auttoi se, että oikeasti katsoi ne kohdat missä aikoo olla ja mikä ohjaus. Hassua, eikös juuri näin rataantutustumisessa pitäisikin tehdä? :) Ja silti se vaan jäi jotenkin epämääräiseksi ajatukseksi. Tässä treenissä huomasi hyvin Jaken ja Pron eron. Molemmat ovat nopeita, mutta Jake on joteknin reagoivampi... tai notkeampi tai jotain. Pron kanssa on kyllä kiva mennä, kun se kanssa menee sen hypyn. Jake saattaa vielä tulla poiskin, jos liian aikaisin valmistautuu seuraavaan ohjaukseen. Mutta siis kovasti vaikea harjoitus oli, vaikka periaatteessa näytti ihan helpolta.

maanantai 10. syyskuuta 2012

8.-9.9.

Käytiin Laukaassa kisailemassa kolmen startin verran. Radat olivat oikein kivoja, mutta eihän me mitää osattu J. Tai no, osattiin paljonkin, mutta ei kaikkea samalla radalla. Ja ne pirskatin kepit... Ei menneet yhdelläkään radalla kerralla oikein – plääh! Hyviä pätkiä tuli toki ja mikä erityisesti lämmitti mieltä oli se, että rimat ei roiskuneet. Aivan loistavaa. Vain yksi rimantiputus ja sekin siitä syystä, että Jake ajautui huonosta kulmasta hypylle kaataen koko siivekkeen. Upeita irtoamisia myös mahtui parille radalle, tosin yhdelle radalle myös semmoista minuun kiinni jäämistä: hau, hau, hau – mikä este, missä? Vaikka suoraan nenun edessähän se olisi ollut. Kontaktit oli loistavat. Minulla on hyppäri-peikko nyt päässä J

Käytiin myös kävelemässä vanhoja lenkkipolkuja – olipa ihanaa fiilistelyä! Ja se ihana rauha kävellä, ei tarvitse koko aikaa katsella milloin joku tulee vastaan. Kylläpä me käveltiinkin. Kisojen jälkeen mentiin Satun mökille ja siellä heitettiin kanssa ihan kunnon lenkki. Eve-tollerinkin kanssa kaikki meni ihan loistavasti. Seuraavana päivänä käytiin sienimetsässä ja sinnehän saa aikaa tuhraantumaan kyllä! Koirat tykkää, saa monta tuntia juosta metsässä. Oppisivat olemaan tallomatta niitä sieniä... Ihana viikonloppu, aivan täydellinen!


3.9.
Viikkotreeneissä Jaken ja Pron kanssa. Teemana oli kontaktit (jee, meidän bravuuri! :)). Heti huomioitakoon, että Jaken kanssa tarvii harjoitella putki-kontakti erottelua... Harjoituksen alussa oli heti semmoinen kohta ja eihän me olla harjoiteltu. Joten pikku-Jake tietysti valitsi mieluummin putken, eikä edes huomannut koko A:ta! :). Jaken kanssa oli vähän vaikeampaa, kuten aina. Se reagoin meikäläisen rintamasuuntaan liian voimakkaast, kun on tarkoitus kertoa sille ennen hyppyä, että tämän jälkeen käännytään. No, Jakehan tuumaa, että käännytään heti, jo ennen hyppyä. Pron kanssa olikin ihanaa sitten mennä, kun se meni sillain, kuin pitääkin! Oikein hieno rata saatiin aikaiseksi, kerta kaikkiaan! Toi teki itsellekin NIIIIN hyvää, että osaahan sitä ohjata, jos koira menee... Mutta, saatiin me Jaken kanssa kerran kepit suorilta oikein - jes!

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

1.9.

Käväistiin Ylökkin kisoissa Jaken kanssa nykäisemässä. Täytyy mainita, että oli erittäin kivat radat tuomari tehnyt! Siis todella mukavan tuntuiset. Ekalla radalla tuli aivan käsittämättömän mahtava fiilis, kun Jake meni kepit kovasta vauhdista ihan oikein!!! Aivan käsittämätöntä :) Meinasin unohtaa jatkaa ohjaamista... No sitte sössäsin ihan itse yhden kohdan, kun tajusin liian syvälle putkelle ajautuessani, että en ehtisi tehdä sunnittelemaani valssia. - Ja tein sen silti :) Pöh ja hyh. No siitä vähän pasmat sekaisin molemmilla. Loppujen lopuksi Jake käväisi pituuden hyppäämässä, vaikkei pitänyt ja tuloksena hyl. Mutta aivan mahtavaa.

Toka rata oli sitten palautus maanpinnalle heti välittömästi... Ne kepit... nehän ei onnistuneet ollenkaan. Ei aloitus ekalla kerralla ja sen jälkeen joka ikinen kerta jäi joku keppiväli pujottelematta. Otin ne vissiin viisi kertaa uudestaan eikä vieläkään mennyt oikein, mutta en enää viitsinyt loppupäivää siinä viettää, joten jatkettiin vaan. Mutta en enää ohjannut kunnolla, kunhan huiskin (hyi minua!). 

30.8.

Oman seuran epiksiin menin. Ajattelin, että kisaan sekä Jaken, että Pron kanssa yhdet startit joko mölleissä tai kisaavissa ja olen sitten töissä loppuajan. Päätin sitten eka kisata ja sitten olla töissä, joten starttasin mölleissä. Rata oli kiva ja tietty möllitasoa, mutta oikein kivalta silti tuntui, kun ne meni ihan hyvin! Pron kanssa tehtiin 0 ja oltaisiin voitettu, mutta kun ei tietty mölleissä sijoituttu. Jakella tuli kaksi rimaa alas, toisena ollut takaa-hyppy ja viimeinen hyppy. Aika oli koko porukan nopein ja oltaisiin oltu neljänsiä tuolla tuloksella, edelleen jos oltaisi sijoituttu. Mukavaa oli! Isäntä haki koirat sitten pois jossain vaiheessa ja hyvä olikin, koska kisoissa oli väkeä kuin pipoa ja näin ollen kotiinlähtö vähän venähti.

29.8.

Menin Jepun ja Päivin mukana Juupajoelle katsomaan heidän paimennustreenejään. Ajatuksena oli kuikuilla, mikäli siellä olisi kisaratatreenit, kun siellä semmoinen kuitenkin on. No, ei ollut treenit sillä laitumella, mutta näin sitten miten kaukaa niitä lampaita pitää koiran oikeasti hakea... Ja se vissiin oli kuitenkin vielä aika läheltä. Huhhuh! Kyllä ne koirat menikin upeasti. Kävin kivan lenkin Jaken ja Pron kanssa aivan mahtavissa maisemissa siellä. Niin, paikka oli kuin paratiisi konsanaan! No sitten me Jaken kanssa päästiin kuitenkin vähän paimentamaan. Mua jännitti, kun tuo kouluttaja on niin professionaali. Tiesi Jaken isänkin ja äidin. Ensin koitin ihan pikkupikku hakua... No, into-Jake lähti saalistusvietillä liikenteeseen, eikä suinkaan millään paimennusajatuksella... Otettiin sitten ajo harjoitusta ja ihan hyvin se meni. Maahan käsky ei aluksi ollut niin vahva, kuin haluaisin. Kävin pari kertaa palauttamassa Jaken. Sitten tajusin huiskauttaa kädessäni olevalla hevospiiskalla käskyn jälkeen, jolloin sai sillä huiskaus-äänellä pontta. Jo alkoi käsky toimimaan!

Muutama kuva tuosta paratiisista:





27.8.

Viikko treenit. Menin sekä Jaken, että Pron kanssa. Tehtiin 3 pientä harjoitusta, joissa teemana oli muuri erilaisista kulmista tullessa. Meikäläisellä tuli jotenkin harmistus-fiilis kesken treenien, kun alkoi niin tuntumaan siltä, että en vaan ymmärrä mitä siellä oikein pitää tehdä... Koitin sitten oikein keskittyä siihen tekemiseen. Ihan hyviä suorituksia sieltä sitten taisi tulla ainakin joitakin.

26.8.

Jaketin kanssa päästiin Oreniuksen Jounin koulutukseen NPKH:lle. Kivaa! Harjoitus oli oikein mukava, joskin ensi alkuun kyllä olin sitä mieltä, että päästään taas ehkä kaksi estettä kerrallaan... Mutta mitä vielä! Siellähän saatiin hyviä pätkiä aikaiseksi! Joitain kohtia hinkattiin paremmiksi ja oli hyvä fiilis, kun kuitenkin pystyi sillain sujuvasti tekemään kaiken, ettei aikaa palanut semmoiseen turhaan möhelöintiin. Oikein hyvä fiilis jäi koulutuksesta. Kotona katselin sitten isännän videomateriaalia aiheesta ja se taas lahjomattomasti paljasti, kuinka myöhässä olin vähän niin kuin koko ajan. Sen lisäksi se ohjaava käsi ei vain millään pysy ohjauksessa, vaikka tähän olen koittanut kovin kiinnittää huomiota ja tuollakin... Mutta heti ne vain tipahtivat ja ohjaus oli semmoinen huiskaisu...

25.8.

Forssassa kisaamassa Jaketin kanssa. Isäntä samaan aikaan Porissa Pron kanssa. Tällain kun eri luokissa kisataan, niin eri kisoissakin joutuu näköjään käymään. Aikas usein kun on kolmoset eri päivinä, kuin ykköset. No niin, eli Forsassa Pilvenmäen raviradan maisemissa kisattiin. Pienet ja kivat kisat oli! Videota ei tältä kerralta saatu, kun toinen kisoissa ollut seurakaveri lähti radalle heti meidän perään. Positiivisia huomioita molemmista starteista oli se, että rimat ei roiskuneet, jes! Kepit meni möhellykseksi molemmilla radoilla, pöh! Eka rata oli hyppäri ja se meni hyllyksi juurikin siinä kohden, missä olisi pitänyt kepeille mennä. Sen sijaan putki, joka ei ollut millään tavalla houkuttimena, houkutti kuitenkin :) Sinne siis! Tokalta radalta saatiin tulos, joskin rengas - ihme kyllä oli vissiin niin erikoinen, että sen Jake kylmän viileästi ohitti. Piti palata kauhella haukulla ja väkkäräpyörimisellä takaisin. Kepit meni möhlöön myös ja näistä virheiden korjauksissa aikaa paloi niin paljon, että saatiin yliaikaakin! Ohhoh... No pidin myös kontaktilla sillain huolella. Vielä joku virhe mahtui joukkoon, joten ratavirheitä 15 ja se yliaika. Sen verran pienet kisat, että päästiin silti palkintopallille 3. sijalle, hihiii! Eka pokaali saa kunnia paikan kaapin hyllyltä :). Ai niin, myös semmoinen positiivinen huomio, että takaaleikkaukset alkoi menemään, vaikka ohjaukset oli kökköjä.