17.9.
Viikkotreenit. Eka katsottiin ottaako koira juostessa lelun, kun se heitetään... Eli siis että koirasta pidetään kiinni, itse lähdetään juoksemaan karkuun ja heitetään lelu jossain vaiheessa maahan koiran ottaessa kiinni. Jos pysätyi lelulle, niin hyvä juttu - ei jahtaa. Jännitti miten Jaken kanssa käy... Mutta sehän otti oikein hienosti lelun joka kerta! Prokin otti, se tosin juoksi vähän ohi ensin, mutta palasi aina hakemaan sen. Hieno juttu. Sitten kontakteilla tehtiin jotain erikoista koiran hämäämiseksi ja käskyhäiriöitä myös. Hienosti pysyivät.

Varsinainen treeni oli pieni radan pätkä viikonlopun 2-luokan kisasta. Siinä tuli kivoja onnistumisia - jälleen takaaleikkaus Jaken kanssa - jes, jes!  Puomin jälkeen tein niiston ja todettiinpa sitten, että tuollainen este-ohjaus saa Jaken tulemaan kontaktilta pois ilman lupaa... Just... Pidinkin niitä kontakteja niin hyvinä... No, treenattiin sitä muutaman kerran. Täytyy jatkaa niitä lisää. Treenattiin niistoa muutenkin ja saatiin hyviä niistoja tehtyä sillain ilman vauhtia. Vauhdin kanssa tuli vähän onkhelmaa. Sitten tehtiin valsseilla sama ja siinä sain kyllä kerran oikein hienon kuvion tehtyä. Kepit... pläh... No, menihän ne lopulta. Keinulla Jake oli ihan huolimaton ketkale kontaktilla! Se ei pitänyt huolta, että pysähtyi oikeaan kohtaan. Siihen se maahan pysähtyi kontaktin eteen. Ja treeniä tarvitaan... Loppusuoralla rimat vähän lentelivät, kunnes Minna kieputti keskimmäiseen rimaan hihnan sillain löysästi ympäri. Johan tuli jättiloikka :) Ei ainakaan rimat tippuneet!

Pro meni oikein hyvin. Valssikohtaa sen kanssa tankattiin jonkin verran, koska valuin itse valssissa liikaa taakse päin. Rimoja tuli alas siitä syystä. Saatiin onnistumaankin hyvin. Lentokeinu me tehtiin ja Pro vähän säikähti sitä. Otettiin pari kertaa uudestaan ja alkoihan se onnistumaan hienosti. Luulen myös pimeyden tehneen tepposen, koska ekaa kertaa kepeille tultaessa minusta ainakin näytti, ettei Pro havainnut niitä ollenkaan. Ja se kyllä normisti menee, jos vaan näkee - vaikka ohjaus ei olisikaan ihan täydelline. Hyvät treenit!

15.9.
Omissa kisoissa oltiin. Eka rata oli juuri sellainen höyrypää-rata. No, olisinhan minä voinut varmasti ohjatakin paremmin, mutta kyllä nyt täytyy sanoa, että kun toisella vaan silmät pyörii päässä ja haukku-möykkä käy, niin on se vaikeaa. Pyörimistä, hyörimistä, huutamista, huiskimista ja kaikkea sellaista. Tultiin sitten kesken pois, kun kepeillä ei maltettu pujotella loppuun asti ollenkaan.

Toinen rata, joka oli hyppäri (näitähän olen alkanut jänskäämään...), meni itseasiassa oikein kivasti! Jake ei ollut siinä höyris, vaan meni ajatuksen kanssa. Kepit olivat ainoa missä tankattiin taasen. Ekalla kerralla lähti oikein!!! Meikäläiseltä pääsi spontaani tuuletus - ja joko se, tai joku muu aivoitus sai Jaken pomppaamaan pois sieltä sitten. Kun kepeiltä lopulta päästiin eteenpäin, tehtiin aivan upea takaaleikkaus!!! Noihan on olleet mulle peikkoja. Siis se meni niin hyvin ja luontevasti, vieläkin hyvä mieli tästä :). Yksi siiveke kaadettiin vielä, mutta sujuvasti se rata meni. Näpilläkin meni tämä rata oikein hyvin ja kyllä oltiin iloisia.

13.9.
Päästiin Suoknuutin Jaakon oppiin -jee! Näp-näppärä oli mukana ja itseasiassa Skä oli tunnin hankkinutkin. Kiva, kun päästiin mukaan! Treeni sinänsähän oli semmoinen reipas 27 esteen nykäisy, josta jo het arvasin, että ihan muutamaa estettä tullaan hinkkaamaan :) Hyvä niin. Alkuun Jaakko käski tehdä semmoisen ohjauskuvion... tai oikeastaan aloitussijoittumisen, että eipä olisi tullu pieneen mieleenkään. Vissiin ikinä! Mutta se oli ihan älyttömän näppärä ja toimiva systeemi.Tuli muistutettu mieleen taas se linja-ajattelu... Nytkin huomasin, että en sinänsä este-kohtaisesti ajatellut, mutta ajattelin jotenkin ohjaus-kohtaisesti. Mutta nyt siis - ensin linjat ja sitten mietitään millä keinoin siihen päästään! Tehtiin pakkovalssi kepeille. Sehän lähti ihan hyvin, kun saatiin jalat järjestykseen. Poispäin käännöstä tankattiin ja saatiin se kotiläksyksi.

Sitten se huomio, jota Minna on mulle sanonut vissiin aina ja myös Jari, mutta olen ollut kielto-moodissa :) Eli olen sujuvasti kuunnellut ja ajatellut, että ne vissiin puhuvat jostain muusta Jakesta, kun eihän tuo pikkupoika sellainen höyrypää ole... No on se. Eli sillä menee överiksi. Ei osaa padota sitä energiaa vaan se tulee höyrynä korvista ulos ja silmät pyörii päässä ja kaikkee. No, Jaakko siihen tarvittiin sitten sanomaan ja tämä muka sitten tuli meikäläiselle valaistuksena. :) Sori Minna ja Jari! Kyllä mä tiedän, että tätä olette vähän niin kuin vihjanneet jo aika kauan. Nyt meikä tahtoo oppia miten tehdään semmoisia vietin patouttamis-harjoituksia!

Niin, Kaarina tuli sitten taas esiin. Eli aivot hävisivät ja suusta pääsee vain sellainen lammasmainen "jo-o-o-o-o" joka asiaan. Mitään ei osaa ajatella enää itse... Se on kauhea tunne. Mutta Kaarina sai kaverin! Nimittäin pelko-Pauliinan :) Koska Skä oli samanlainen! Näinpä Kaarina ja Pauliina sitten siellä treenasivat...

10.9.
Jaken viikkotreeneissä ja Pro tietty mukana myös tohinoissa. Treenasin kontakteja molempien kanssa siinä sivussa ennen omaa vuoroa. Hienosti pojut pysyivät. Tein valsseja ja persjättöjä alastulokontaktille, ei ongelmia. Varsinainen treeni oli pieni hyppy-putki hässäkkä, jossa tarkoitus oli hyppymutkasta päätyä aina eri kohtaan. Eli piti kuvitella radan jatkuvan aina eri suuntaan. Sehän tietty vaikutti sitten siihen miten hyppymutka ohjattiin. Se oli aika vaikeata. Ensi alkuun Jaken kanssa mennessä huomasin ihan saman efektin, kuin usein kisoissa käy. Eli tutustun kyllä, mutta kun koira tulee mukaan, niin jotenkin se ajatus katoaa. No, siihen auttoi se, että oikeasti katsoi ne kohdat missä aikoo olla ja mikä ohjaus. Hassua, eikös juuri näin rataantutustumisessa pitäisikin tehdä? :) Ja silti se vaan jäi jotenkin epämääräiseksi ajatukseksi. Tässä treenissä huomasi hyvin Jaken ja Pron eron. Molemmat ovat nopeita, mutta Jake on joteknin reagoivampi... tai notkeampi tai jotain. Pron kanssa on kyllä kiva mennä, kun se kanssa menee sen hypyn. Jake saattaa vielä tulla poiskin, jos liian aikaisin valmistautuu seuraavaan ohjaukseen. Mutta siis kovasti vaikea harjoitus oli, vaikka periaatteessa näytti ihan helpolta.