tiistai 25. joulukuuta 2012

Pallitonta Joulua!

25.12. Noh, eipä tässä ihmeitä. Jakelta poistettiin tikit joulua edeltävänä perjantaina. Kaikki on mennyt hyvin leikkauksen suhteen. Tötterökään ei aiheuttanut ongelmia. Jake on myös yllättävän hyvin sopeutunut hihnalenkkeilyyn. Mutta olisipa kamalaa, jos tämä olisi pysyvä olotila!!! Huh, onneksi ensi viikolla voidaan aloitella jo normielämää ja kuntouttaa treenikuntoon taas pikkupoika. Laki on ollut Jakelle hihnalenkki-kaverina, sillä se reppana taas reväytti jalkansa. Kipulääkkeitä joutuu nyt popsimaan ja kun pitäisi malttaa olla rauhallisesti... Aina se kuitenkin jossain kohtaa onnistuu jotain jalallaan riehumaan ja ulvahdushan siitä aina seuraa. Sängylle ei saisi hyppiä, mutta aina se poloinen ei sitä muista... Pro pääsi tänään pukille, hihhih. Siellä se on paraikaa, kun tätä kirjoitan. Jänskä nähdä miten se siihen vaikuttaa, vai vaikuttaako mitenkään. Voitaneen todeta, että tasan ei käy onnen lahjat...

11.12. Ja niin lähti Jakelta pallit. Leikkaus meni hyvin. Pyysin ell poistamaan ylimääräisen höyryn päästä samalla. Hän sanoi tehneensä niin :D. Jotta kunhan tästä taas treenilöimään päästään, niin voidaan asia todeta. Tämän päivän Jake parka oli ihan kuutamolla, eikä oikein osannut liikkuakaan mihinkään.



9.12. Kisattiin Tamskin kisoissa SDP:llä. Se oli kamalaa. Tunnustettakoon, että olin edellisenä iltana baarissa pilkkuun asti. Se oli ihan silkka vahinko, sillä syömään vaan piti lähteä illalla. Lipsahti. Parin tunnin yöunilla sitten kisoissa, tosin yllättävän hyvin siihen nähden jaksoin. Radat olivat kuitenkin kamalat. Ekalla radalla kuvittelin katsovani Jakea, mutta kaiketi sivusilmällä sitä vilkuilin ja muuten jätin ihan selän taakse. Lopputuloksena esteen ohitus ja hylkäys. Toinen rata lähti ihan kohtuu hyvin, mutta sitten huomasin taas olevani väärässä paikassa ohjaamassa... Keinu tultiin lentämällä. Otin uudestaan ja poistuin radalta. Lopputuloksena kuitenkin todettakoon, että en selvästi keskity siihen ohjaamiseen oikeasti. Vaan kauheaan kiirehtimiseen. Tätä kai meikäläiselle on monella suulla koitettu jankuttaa vuosien varrella, mutta jääräpää, mikä jääräpää :).

7.12. Otettiin varaslähtö valmennusryhmässä ja käytiin Sannan ja Ketkun kanssa yksärillä ProCaniksella. Tosi kiva rata oli ja saatiin Jaken kanssi ihan hyviä onnistumisiakin! Toki sillä taas nousi vähän höyry huppuun ja rauhoitella piti tilannetta. Mutta yllättävän hyvin se toimi, vaikka kovasti välillä radan tiimellyksessä haukkuikin. Markolta tuli taas taikasana, joka uppoaa meikäläiseen: "kevytkenkäistä menoa pitää olla".

Ei kommentteja: