Isäntä kävi Jaketin kanssa kisaamassa yhden startin verran, kun itse kulutin koulunpenkkiä. Kätevää oli kyllä sieltä koulunpenkiltä katsella startti netin kautta. Tamskilla kun on toi online-video näkösällä kisoistaan. Olispa kaikilla! Se on ihan huippujuttu! Tosi hyvä radan vetäisivätkin. Ihan henkeä sai pidätelle, mutta sitten yksi rima tipahti, olikohan kolmanneksi viimeinen este. Hieno oli meno, en itsekään osaisi paremmin :P.
Sitten saatiin vieras Simosta, kun Minna tuli taas etelän turneelle. Kuula ja uusi pentu Shotti mukanaan. Kivanoloin pentukoira kyllä! Ensin vietettiin mukavaa iltaa syömällä hyvää ruokaa ja koska vain agility-porukkaa oli paikalla (Maija), tietysti käytiin läpi Minnan ja Kuulan treenirata alkupaloiksi.
Ratapiirros - ne miniatyyriesteet olisi kyllä jokaisen agilitaajan käsilaukun vakiovaruste...
Seuraavana päivänä vääntäydyttiin Takkulaan treenaamaan. Minna nopsasti suunnitteli sellaisen 1-luokan radan meille ja kas, kas, me tehtiin se nollana (0)! Vau, tulipa hyvä mieli :) Sitten vielä treenattiin vähän vippausta, jota en ole tehnyt oikeastaan ikinä. Tulin siihen tulokseen, että illanvietto taitavien agilityohjaajien kanssa siivittää meikäläisenkin uudelle taitavuusasteelle.
Mukavia lenkkikelejä on nyt piisannut taasen. Metsässä ei ole enää yhtään lunta ja lämmin tulee... Ehkä voisi kohta ottaa ne välihousut pois...
Jolly kävi laser-hoidossa Elinassa. Ensin lasersuihkulla käytiin selkä läpi ja sitten vielä akupisteet laserkynän kanssa. Jolly on oireillut selkäänsä nyt jo viime syksystä. Sen on niin kovin vaikea nousta lattialta makuulta ylös. Sitten kun pääsee ylös, niin homma ihan ok taas. Ostin tuon back-on-track alustan sille syksyllä, mutta ei siitä juuri tunnu apua olevan. Sen sijaan Jollylla on nykyään back-on-track verkkoloimi usein päällä oloasuna ja yöpukuna ja siitä kyllä tuntuu olevan apua. Käydään nyt lyhyellä aikavälillä kolme kertaa laserissa ja katsotaan sen teho. Harmiksi se akupunktio-lääkäri, jonka luona ollaan käyty, oli lähtenyt pois. Nyt pitää etsiä uusi. Elina tosin lohdutti, että en vielä ole kipeätä koiraa nähnytkään...
Tänään oltiin taas paimentamassa. Oltiin ekaa kertaa ulkona tälle... hmmm... keväälle? Ja heti muuttui niin kovin vaikeaksi. Jake meinasi väkisin leikata liian aikaisin katraaseen. Sitä sitten kitkettiin pois. Tokalla kiekalla mentiin vähän pienempään aitaukseen, jossa se jo kohtalaisen hyvin sitten ottikin tilaa kaariinsa. Mutta vielä pitää parantaa. Maahan menot myös olivat vähän hakusessa nyt. Pro on edelleen ihanan rauhallinen lampaiden kanssa. Ei tarvii ainakaan lampaiden puolesta jännittää :). Harjoiteltiin Pron kanssa lampaiden portista ulos ja sisään viemistä. Mulle tuli vähän hätä, kun piti niin nopeasti toimia ja Prolle tuli hämmennys. Ja niin lampaat kirmasivat suurelle pellolle meidän jäädessä nielemään pölyä... tai kuraa. No, taitava Venja ne sieltä sitte toi takaisin meille ja harjoittelu jatkui. Pro-parka ei tunnista suuntakäskyjä ollenkaan. Eli se ottaa ne minun liikkeestä ja kenties kepin ohjauksesta. Nyt täytyy harjoitella niitä. Mukavaa oli taas!
Jake odottelee vuoroaan
kuten myös Pro :)
Taitava Venja auttoi meitä tunareita
Ai niin! Nyt minullakin on ABC-ympärijuoksijat ranneke.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti