Siinä ne on, nollat kasassa 2-luokkaa varten!
Jyväskylässä käytiin kipaisemassa lauantaina ja heti ekalla radalla onnistuttiin. Jännitystä toki oli matkassa mukana. Jätin Jaketin lähtöön ja kävelin radalle suunnittelemaani omaan aloituspaikkaan. Kun käännyin, oli Jake hinuroinut itsensä aivan ekaan esteeseen kiinni. Siitä jos olisin kutsunut, niin ali olisi tullut. Kysäisin kiltisti tuomarilta, saanko käydä korjaamassa. Sain luvan ja ei kun takaisin laittamaan koiraa lähtötelineisiin. Tokalla kerralla pysyi ihan hyvin ja päästiin matkaan. Rata oli kiva, sujuva ja helppo. Se sujui oikein hyvin ja nollan kera tultiin sitten maaliin asti.
Toka rata, eli hyppäri, sitten startattiinkin jo 2-luokassa. Sekin sujui ihan hyvin, mutta pieni rytmitysvirhe ennen keppejä ajoi Jaken kepeille liian lujaa. Kepeille tultiin putken ja hypyn kautta, jolloin vauhti oli kova. Rytmitin liian myöhään, joten sillä ei ollut enää vaikutusta Jaken vauhtiin. Otettiin kepit sitten parikin kertaa uudestaan, ennen kuin lähti menemään oikein. Yksi rima vielä tipahti, mutta tulos tuli kuitenkin.
Noi nolla tuli sitten aika lähekkäisissä kisoissa, jotka startattiin. Vaikka eka on viime vuoden puolelta, niin sen jälkeen startattiin vain kerran ennen pidempää taukoa. Nyt voi kai todeta, että on alkanut se yhteinen tekemisen meininkin löytymään.
0-rata (voitettiinkin)
Pitkä päivä oli Jyväskylässä, sillä isäntä kisasi Pron kanssa sitten vielä 3 starttia 3 luokille. Ne oli aussie-mestaruudet ja ratkottiin kahdessa viimeisessä startissa. Ei tullut mestaruutta meille, kaksi ekaa rataa taisivat olla hylkyjä, viimeisellä tipahti yksi riman-vihulainen. Pirkanmaalle se kuitenkin tuli, kun Eeva ja Ruu tempaisivat tupla nollan. Onnee!
Seuraavana päivänä taas aamutuimaan liikenteeseen ja tällä kertaa nokka kohti Someroa ja paimennuskurssia. Eli lisää ihanuutta viikonlopulle, oikein makeaa mahan täydeltä! Sekä Jakelle, että minulle. Yksi paikalla olevista paimentajista tuumi, että "koiraharrastajat eivät kyllä ole ihan täysjärkistä sakkia". Siinä sitten yhdessä muotoiltiin asia niin, että "hulluna on hyvä olla". :)
Teorialla aloitettiin ja sitten tehtiinkin pop-up kisa! Marika tuomaroi ja uskaliaimmat tekivät koko radan läpi. Me ei vielä voida tehdä, koska Jake ei vielä hae niin kaukaa lampaita. Otettiin sitten tolpankierto, porttien läpi ajo ja häkitys. Tolpankierrossa oli vähän häsläystä, Jaketti ampaisi vähän liian innokkaasti liikkeelle ja lampaat singahtivat jalkoihin. Niitä sitten koiran kanssa irroittelin itsestäni ja saatiin ne kiertämään tolppa (jes). Sitten lähdettiin ekaa porttia kohti. Linjat on tärkeitä ja koitinkin saada lampaat pysymään siinä. Poispäin kuljetusta ei olla ehditty treenaamaan tarpeeksi ja se olikin vähän haastavaa. Jake lähti väkisin kiertämään, eikä meinannut ajaa niitä suoraan ollenkaan. Välillä saatiin vähän sen näköistä aikaan. Lampaat saatiin kuitenkin kulkemaan aika hyvin linjassa. Molemman portitkin mentiin läpi. Häkityksessä sitten lampaat jäivät himppasen liian kauaksi Jaken taitoihin nähden. Menin avaamaan portin ja koitin saada Jaken lähtemään hakemaan lampaat. Pöh se ymmärtänyt yhtäkkiä mitään moisesta. Jouduin sitten menemään lähemmäksi lampaita, että saatiin ne mukaan. Sen jälkeen saatiin ne kyllä ihan nätisti häkkiin ja sitten sieltä pois myös. Sen verran pitää olla vähän ylpeä itsestä, että taisin ekaa kertaa tarkkailla lampaita sillain rauhallisesti ja koko ajan. Eli sinänsä en Jakea laittanut turhaan tekemään mitään ylimääräistä.
Arvostelut osioista, mitä tehtiin Jaken kanssa.
Tämän jälkeen treenattiinkin sitten lampaiden hakemista. Jaketin kanssa keskityttiin siihen, että se irtoaisi minusta. Vuoron perään lähetettiin hakukaarelle Molly-koiran ja Jaken kanssa. Se oli hauska harjoitus! Samalla tuli treenattua sitä, että koira odottaa rauhallisesti, vaikka toinen koira tekee töitä siinä nokan edessä. Saatiin muutama oikein hyvä irtoaminen! Ehkä se tästä alkaa lutviutumaan. Kivaa! Jake oli onnellinen ja niin minäkin. Kotiuduttua se onkin nukkunut koko ajan. No, piti meikäläisenkin pikku päikkärit ottaa... Hulluna olo väsyttää :P.
Tämmöinen hommattiin tulevaisuutta varten - jännää!
