Ou jee! Me ollaan treenattu! Makeeta, ihanaa, huikeeta, mahtavaa, todella upeeta! Täällä on onnellinen ohjaaja ja onnellinen pieni Jaketti. Suosittelen kaikkia olemaan aina onnellisia, joilla on terve koira, jonka kanssa voi treenata ja kisata.
Peltojälkeä tein taas yhtenä iltana Jakelle ja Prolle. Pro meni tällä kertaa oikein tarkasti nenää käyttäen ja oikein hyvin. Tein sille siis namiruutuja, jotka oli lyhyellä jäljellä yhdistetty ja lopuksi vähän pidempi suora jälki, jolla oli namipusseja. Jakelle tein n. 100 m jäljen yhdellä kulmalla. Jäljelle laitoin esineitä, kun en muistanut ottaa metsästä keppejä hajustumaan. Esineet olivat siis leluja. No sepä ei ollut kovin hyvä idea... Mä oon ihan unohtanut, että Jake saattaa edelleen höyrähtää perin helposti. Eka lelu kun löytyi ja hetki sillä leikittiin, niin johan alkoi poika olla ihan sfääreissä. Säikähdin, että siihen loppui meiltä jäljen ajo. Mutta mitäs vielä, Jake keskittyi jälkeen taas oikein hyvin, ehkä vähän vauhdikkaammin vaan jatkoi matkaa. Toinen lelu löytyi ja sitten alkoi höyry vähän nousemaan. Jake oikein haukahti, kun otin lelun pois. Laitoin pojan sitten maahan makuulle hetkeksi rauhoittumaan. Sitten ajettiin jälki mallikkaasti loppuun asti. Ensi kerralla kyllä laitan ne kepit... Tai jotain vähemmän kiihdyttäviä esineitä.
Pro namiruudussa
Agility-valmennusryhmä oli sitten sunnuntaina. Oi onnea! Ajatuksena oli alusta alkaen minulla, että tehdään tosi lyhyitä pätkiä niin estemäärällisesti, kuin ajallisestikin. Näin sitten tehtiinkin. Sylkkäriä tankattiin, kun se oli unohtunut oikeastaan molemmilta meiltä, että mites se menikään. Fiilis oli mahtava, oli niin huippua päästä agility-kentille pitkästä aikaa! Oltiin molemmat Jaken kanssa kovin onnellisia treenien jälkeen. Isäntä ja Pro olivat taas ihan pro-meiningillä, eli tosi hyvin menivät.
Jake treenien jälkeen onnellisena
Sitten käytiin paimentamassa Orivedellä. Jännitin vähän, että mitä tapahtuu tauon jälkeen. No ei mitään pelottavaa :) Mutta maahan-meno on nyt kyllä unohtunut tauon jälkeen kovin. Täytyy pitää sulkeiset. Tehtiin nurkka-harjoitusta, lyhyitä hakuja, peruskuljetusta, ajamista ja tasapainoon hakeutumista. Pari kertaa käytiin lampailla. Tuo Marjatan tila on niin kauniilla paikalla! Järvi vieressä, joten käytiin molempien paimennuskertojen jälkeen uimassa. Tai Jake ui, minä en. Täytyy sanoa, että Jakella silmät loisti ja koko olemus oli niiiin tyytyväinen paimennuksen jälkeen, ettei tosikaan. Siitä niin näki, että nautti, jopa enemmän, kuin agi-treenien jälkeen.
Ilmoittauduinkin sitten heti pariin agility-kisaan...
Tassu on tosiaan ihan kunnossa. Helpotuksen huoookauus! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti