maanantai 23. maaliskuuta 2015

Normihommia ja maailmankansalaiseksi oppimista

Kuluneella viikolla on tullut opittua JJ:stä ja Kasista taas lisää millaisia kavereita ovat miten reagoivat eri tilanteissa. Onneksi sen verran näyttää itsellä koirakokemus olleen kasvanut, että osaa joissain tilanteissa jo itse reagoida ajoissa :). Ainahan niitä uusia tilanteita tulee, kun kaikki koirat ovat aina niin erilaisia ja jos ei ole aiemmin törmännyt vastaavaan, niin siinä vähän ihmettelyä taas.

JJ sai 12 vk rokotukset. Varasin ajan Urjalan kunnaneläinlääkäriltä, koska halusin nähdä millaista väkeä siellä on töissä, millaiset tilat jne. Rokotukset nyt on helpot, niin voi hyvin testata uutta paikkaa. JJ oli tällä kertaa reissussa ihan yksin minun kanssa. Se kyllä hanskaa nämä uudet tilanteet aika lunkisti, mikä on hyvä asia. Ainoa pikku stressistä kertova asia on hilseiden pölähtäminen pintaan, mutta käytös on järkevää (jes!). Odotushuoneessa JJ pisti vähän pötkölleenkin odotellessa. Se oli uusi asia, että edellisen potilaan tullessa toimenpiteestä (koiranpentu sekin), JJ alkoi sille murisemaan. Pääsinpä sitten ohjeistamaan sitä, että niin ei toimita. Piikkiä JJ ei edes huomannut ja eläinlääkäri oli kiva. Ellikin sanoi, jotta kylläpä hyvin ja rauhallisesti pentu toimii, kun siinä maksaessa JJ odotti nätisti, eikä sinkoillut tai piipannut, niin kuin kuulemma valtaosa pentupotilaista tekee.


Eläinlääkärille mennään, eikä pelota yhtään!


JJ painoi 7,50 kg


"No kun mulla on niin iso ja painava pää!"


Ei tapahdu mitään, siispä unoset!

Eläinlääkäriltä suunnistettiin sitten keskustaan vähän vilkkaampia vilskeitä ihmettelemään. Sepä olikin jännää ja mielenkiintoista JJn mielestä! Autoja, ihmisiä, polkupyöriä, kadunputsaus koneita, lastenvaunuja ja traktoreita nähtiin vilisemällä. Kävipä yksi ihminen lapsensa kanssa myös rapsuttelemassa. Oikein hienosti JJ hanskasi tilanteen. Ainoa vähän turhan jännä asia meinasi olla kadunputsaus kone, joka peruutti aika lähelle, mutta JJ oli silloin minun sylissä ja vaikka sylissä koitti vähän pakittaa, niin hienosti sitten selvisi siitä. Vaikka kaikkea ihmeteltiin mielenkiinnolla, niin toimintakyky ei kyllä hävinnyt. Käveltiin siinä kadunlaitaa edestakaisin ja JJ tuli reippaasti ja näytti olevan sitä mieltä, että meikäläinen on kyllä se, jota tässä kannattaa seurata - ei autot tms.

Viikonloppuna mentiin ensin selviytyjät-bileisiin yhdelle mökille, jossa koirat eivät valitettavasti saaneet juosta vapaana (luojan kiitos meillä ei ole valittavia naapureita, eikä liian lähellä..). Kasi ja JJ olivat mukana. Hyvää harjoitusta tuli autolla reissaamiseen ja siellä majailuun. Uusia ihmisiä tietty kohdattiin myös. Hyvin molemmat pojat selvisivät tästäkin. Kasihan tuppaa vähän sekoamaan sukissaan uusia ihmisiä kohdatessaan - on vähän liian ihanaa! Mutta nyt kyllä ihan hienosti meni homma, vaikka vähän liian innokas edelleen onkin. Autossa majailu onnistui myös erinomaisesti.


Kaunista oli. Ehkä oli hyväkin, ettei koirat melskanneet vapaana tuolla, niin ei tarvinnut heikkoja jäitä pelätä.

Sunnuntaina isäntä kisasi Pron kanssa Riman kisoissa. JJ ja Kasi pääsivät mukaan sinnekin. Kaikki kolme rataa olivat kyllä oikein hyviä! Tuloksina 5, 5 ja hyl. Pienestä se on aina kiinni. Pro oli tietysti onnensa kukkuloilla!

JJ ja Kasi pääsivät aika ajoin halliin ja pihapiiriin tutustumaan. Paljon taas uusia ihmisiä ja onhan tuo kisapaikan vilinä vähän taas erilaista hommaa. Kasille nyt jo tuttua, mutta JJ oli ekaa kertaa kisoissa mukana. Molemmat odottivat hienosti autossa ja hienosti myös toimivat kisapaikalla. JJ oli suorastaan kuin kala vedessä. Se selvästi nautti kaikesta uudesta!


JJ ihmettelemässä hallia


Kasi pääsi palkintojen jakoonkin


Olin ehkä liian aikainen mato, mutta en malttanut olla ostamatta :)

Jake ja Pro hoitavat lampola hommat jo kohtuudella. Ne ovat siis vuoron perään aina aamulla mukana, kun ruokin lampaat. Niiden tehtävänä on pitää lampaat poissa ruokakaukaloilta, että pääsen täyttämään ne rauhassa. Jake on edelleen vähän liian kiivas ja Pro ehkä vähän "häseltää", mutta on kuitenkin rauhallinen. Molemmat kyllä juoksevat aamulla aina kilpaa lampolalle, että pääsee hommiin.

Jake hommissa

Niin, JJ on siis tuollainen avoin kaveri, jolla kyllä omaa tahtoa löytyy roppakaupalla myös. Kuitenkin erittäin ns. "ohjaajapehmeä". Kohtuullisen itsenäinen tapaus myös, sekä sinnikäs. Se ei vähästä hätkähdä. Kaikki on mennyt sen kanssa oikein hyvin, tuntuu mukavalta kyllä!


Tämän päivän lenkiltä, kyllä ne koiratkin laiduntaa :)

Ai niin, treenattiinko me mitään?


No vähän on löysä ja väljä toi perusasento :P


Ei kommentteja: